Julkaistu: 01.05.2021
Arvostelija: Mika Roth
Recovery Records
Laulaja/lauluntekijä Nimimerkki Näkymätön on kuuleman mukaan soittanut erilaisissa kokoonpanoissa jo 80-luvulta lähtien, mutta artistinimen mukaan nimetty albumi on herran debyyttisoolopitkäsoitto. Kiekkoa pohjustanut Mieleen tuut -sinkkuhan osui jo keskelle olennaista, melankolisen folkpoppiksen kietoutuessa kuulijan ympärille lohduttavan viltin tavoin, joten osasin odottaa albumilta paljon.
Melankolia ja kaiho kukoistavatkin näissä tarinoissa, joissa sumuisen syksyinen Tampere kohtaa myyttisen Amerikan – tai jonkin sen kaltaisen paikan. Jos on olemassa vuorokauden valoisampaan aikaan istuvia levyjä, niin Nimimerkki Näkymätön pysyttelee tiukasti illan ja yön tunneissa. Jopa päiväsaikaan sijoittuvat kohtaukset, hetket ja tuokiot tuntuvat kaipaavaan takaisin hämäriin tiloihin, kuten vaikkapa Sinisinä päivinä, joka haikailee menneitä aikoja, ihmisiä ja asioita. Eikä edes taivas ole kuin kalpea versio jostain paremmasta kirkontornin takana, jonka kuitenkin ylittää supermarketin lasinen hissi.
Toisilla levyillä fokus kiinnittyy sävelmiin ja sovituksiin, tällä erää painopiste on ehdottomasti sanoituksissa ja minimalistisissa soundeissa. Musta tuntuu -raitaan puhaltaa yllättäen lämpöä tupaan rhodes-piano, kun taas rouheammin soiva Toinen tie nappaa samoista aineksista itselleen roppakaupalla vaaran tuntua. Aivan toisenlainen hetki on puolestaan Näkymätön, joka kääntää virtauksen, fiiliksen ja suunnan kuin huomaamatta.
Nimimerkki Näkymätön, jonka takaa paljastuu Jukka Poijärvi, on kerännyt joukon biisejä, jotka kertovat pitkästä matkasta, monista hetkistä ja herkistä asioista. Niiden eteen on pitänyt elää elämää, mutta kaunaisuus ja murhe loistavat silti poissaolollaan. Kaikki on lopulta kiinni kulmista ja ne ovat tällä levyllä miltei täydellisesti kohdillaan.
Rantakaupungista lähtöisin oleva ja jo vuosia sitten tamperelaistunut lauluntekijä ja laulaja.
Linkki:
facebook.com/nimimerkkinakymaton
(Päivitetty 3.6.2022)