Julkaistu: 30.04.2021
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Vesa Etelämäki on 39-vuotias tamperelainen lauluntekijä ja runoilija. Viimeisen vuoden aikana aiemmin jo kirjallisella puolella menestystä niittänyt Etelämäki on kirjoittanut peräti kolme albumillista musiikkia, joista ainakin kaksi on julkaistu tätä kirjoitettaessa. Muuttuneessa maailmassa Etelämäki on pitkälti tehnyt kaiken itse, aina äänitystä ja miksausta myöden, mutta masterointi on sentään uskottu Risto Ylihärsilän taitaviin käsiin.
Ilmapallo kohoaa selvästi popin taivaalle, jossa on havaittavissa runsaasti melankolian tummia pilvimuodostelmia, mutta kyllä se aurinkokin toisinaan paistaa melankoliarintamien välistä. Väärässä paikassa näkee Etelämäen pohtivan asioita kuin nuori Kauko Röyhkä, joka kyllä ymmärtää ympäristön realiteetit, mutta ei oikein jaksa kiinnostua niistä. Asiat voivat olla pois sijoiltaan, kuten väliosan hämmentävä lattariosuus, mutta lopputulema voi silti viihdyttää niin kertojaa kuin kuulijaakin.
Ilmapallo leijuu painovoimasta vapaana folkahtavan, melankolisen, kitaravetoisen ja kiireettömän popin lavasteissa, puhkeamatta yhteenkään puunlatvaan. Jungilainen kani on tietysti öisempi, ripauksen painajaismaisempi ja uhkaavampi kokemus, mutta jopa ahdistuessaan Etelämäki pysyy viihdyttävänä kuin angsteistaan vapaampi Nick Cave. Kuulija ymmärtää maan sortuvan jalkojen alta, mutta kuinka ihanaa onkaan tippua halki kaninkolon aina ihmemaahan saakka.
Mitä jäin kaipaamaan Ilmapallon seurassa on selvä irtiotto – ravistautuminen irti etelämäkimäisistä ratkaisuista, jotka tuntuvat toistavan itseään tarpeettoman taajasti. Näissä kohdin ulkoinen tuottaja olisikin voinut haastaa tekemään asioita toisinaan toisin, ihan silkan vaihtelun nimissä.
Tamperelainen lauluntekijä ja runoilija.
Linkki:
vesaetelamaki.bandcamp.com
(Päivitetty 31.3.2022)