Soen: Imperial

ADA/Silver Lining Music

Ruotsalainen Soen on osoittautunut vuosien saatossa luotettavaksi puurtajaksi kevyesti progehtavan ja hanakan melodisen rockmetallin saralla. Tällä hetkellä jo viidettä basistia kierrossa pitävä yhtye ei hidastanut vauhtiaan edes koronan jäähdyttämässä maailmassa, vaan vuoden 2019 Lotus-pitkäsoitto saa nyt jatkoa viidennestä albumista.

Kun totesin edellä Soenin olevan luotettava, ilmenee tuo luotettavuus nimenomaan tasalaatuisuutena, joka on toisinaan tulkittavissa myös harmillisesti tasapaksuudeksi. Bändi kyllä osaa asiansa ja hallitsee tonttinsa, mutta varsinaisesta rohkeudesta ja kokeilunhalusta sitä ei pääse syyttämään. Moiseen tarvitaan enemmän kuin parilla raidalla vierailevat jouset, jotka nekin kyllä rikastavat kokonaisuutta osuvasti.

Joel Ekelöfin tumman miellyttävä lauluääni on tietysti vahva ase, josta monet bändit antaisivat paljon vaihdossa. Vokaalit istuvat myös täydellisesti yhtyeen melankoliaan taipuvaiseen soittoon, josta väistämättä syntyy mielleyhtymiä mm. rauhallisimman Katatonian suuntaan. Etenkin levyn keskelle sijoitettu sinkkubiisi Illusion on kuin luotu luurivalomerten sytyttäjäksi yleisön ylle, sitten kun keikkoja voidaan taas turvallisesti järjestää. Raskautta on sopiva määrä, touhun kaatumatta kuitenkaan osaa yleisöä vierastuttavaan metallointiin. Keskelle maalialuetta osuvat myös rahdun rankemmin rypistelevä Monarch, sekä nipun mahdollisesti vahvin melankoliapommi: Modesty.

Takuuvarma työ siis jatkuu, mutta se viimeinen askel jää yhä ottamatta, vaikka moiseen olisi mielestäni kaikki edellytykset. Melodiat ovat jos siellä, kaihon voi tuntea hiipivän lähelle, kaikki tuntuu olevan vain pienestä kiinni.