Varvara: Bad Acting Good

Omakustanne

Garagen rouheaan soundiin ja terävääkin terävämpiin pop-koukkuihin luottava Varvara julkaisi reilu kolme vuotta sitten Go-albumin, joka jatkoi reilun viiden vuoden takaisen Death Defyinig Tricksin viitoittamalla tiellä. Tuolloin pöhinä tuntui kasvavan bändin ympärillä siihen malliin, että läpimurto vaikutti väistämättömältä. Rockin taivaat eivät kuitenkaan revähtäneet lopulta sepposen selälleen, joten on seuraavan yrityksen aika.

Bad Acting Good nappaa kappaansa osapuilleen kaiken hyvän 90-luvun säröisestä rockista, 00-luvun moderneista tuulista ja 10-luvun vapaammista päivistä. Näitä palasia on tietysti vatkattu ja veivattu jo sen tuhannennen kerran, mutta niin vain taika toimii, kun oikeat kokit on päästetty työstämään ainesosia.

Grungemmin rypistelevä sinkkubiisi On My Way To You saattaa osoittaa Seattlen suuntaan, eikä Sailorin rohkean punkahtava actionpauke ainakaan heikennä levyn iskuvoimaa. Silti Varvara kuulostaa jokaisessa kurvissa aina ensinnä itseltään, mikä on nostalgian kanssa pelaavalle kitararockbändille aina elinehto.

Peace voittaa satunnaisen rock-diggarin puolelleen jo ensimmäisten 15 sekunnin aikana, kun kitara piirtää kuvionsa ensi kertaa ilmaan. Vokaalit liittyvät pian mukaan, melodisuus sulkee lämpimään syliinsä, eivätkä edes pisteliäät lyriikat töki liikaa kylkiin. Tämä kaava on tietysti tutuista tutuin, mutta sen käytölle löytyy myös syynsä, sillä jokin kemiassa toimii kerrasta toiseen. Jopa albumin sulkeva As the World Spun Too Fast ruksaa ns. pakollisia bokseja, mutta tekee sen tyylillä, kiekon päättyessä nostattavan rauhallisiin tunnelmiin.

Ei kenties mitään uutta auringon alla, mutta vanha ja turvallinen osataan taikoa riittävän virkistävään muotoon. Harmi että totaalista päänräjäyttäjäbiisiä ei tällä erää ole osunut mukaan, mikä olisi nostanut kiekon edeltäjiensä edelle.