Godspeed You! Black Emperor: G_d's Pee AT STATE'S END!

Constellation

Montrealin hälykuninkaat ja post rock -mestarit ovat seitsemännellä pitkäsoitollaan tilanteessa, jossa ryhmän asema oli jo ennakkoon täysin betonoitu ja vakaa. Edelliset pitkäsoitot ovat keränneet kilvan kiitoksia ja neljän vuoden takainen Luciferian Towers sai sovitella jo ilmestyessään klassikon viittaa ylleen.

Maailma kuitenkin muuttui yhtyeen ympärillä raskaasti, ja vaikka uudet biisit syntyivät tien päällä, äänitti Godspeed You! Black Emperor materiaalinsa tällä erää studion puolella maskeissa ja turvaetäisyyksillä. Kaavat muuttuivat, mikä tietysti vaikutti myös syntyneisiin ääniin. Muodoksi valikoitui kahden pitkän ja kahden huomattavasti lyhyemmän raidan kaava, jota yhtye on käyttänyt jo aiemminkin onnistuneesti urallaan.

G_d's Pee AT STATE'S END! koostuu siis neljästä kappaleesta, tosin myös tällä erää joissain digitaalisissa palveluissa levyn pidemmät raidat on lohkottu useampiin osiin. Tämä on kuitenkin silkkaa kikkailua, ja miestäni tarpeetonta sellaista, sillä esimerkiksi nimihirviö “GOVERNMENT CAME” (9980.0kHz 3617.1kHz 4521.0 kHz) / Cliffs Gaze / cliffs’ gaze at empty waters’ rise / ASHES TO SEA or NEARER TO THEE on täsmälleen samanlainen möhkäle, on se sitten lohkottuna kahteen osaan tai ei. Sekuntiakaan ei ole lisätty, tai poistettu, joten miksi tehdä linjauksia, jos niistä ollaan välittömästi valmiita tinkimään? Ehkäpä päätökseen ovat vaikuttaneet myyntihenkilöt, ken tietää.

Yhtye on itse todennut palanneensa osin ajassa taaksepäin, ja tuo väite on helppoa allekirjoittaa. Eiväthän kanadalaiset ole toisaalta koskaan juuriaan edes hylänneet, mutta tällä erää rujojen säröseinämien ja kauniiden melodioiden yhdistely tuntuu taas tuoreemmalta. En lähde edes arvailemaan kaikkia ajatuksia, joita musiikilla on pyritty välittämään, mutta omaan korvaani kokonaisuus kuulostaa positiivisemmalta ja kauniimmalta kuin monet aiemmat tuotokset. Tietysti ahdistus ja voima pulppuavat biiseistä, mutta tuo voima on tulkittavissa useammin eri tavoin.

Kiekon sulkeva OUR SIDE HAS TO WIN (for D.H.) leijuu jopa ambientmaisten pilviensä reunoilla, antaen huomisen auringon lämmittää jo kuulijan kasvoja. Kauneus kumpuaa kaikesta, jousien ja venytettyjen, säröisten äänten rakentaessa omanlaisensa sinfonian. Upeita hetkiä tarjoaa myös A Military Alphabet (five eyes all blind) (4521.0kHz 6730.0kHz 4109.09kHz) / Job's Lament / First of the Last Glaciers / where we break how we shine (Rockets for Mary) -raidan jälkimmäinen puolisko, kanadalaisten tehdessä henkistä ystävyyttä saksalaisten 70-luvun pioneerien kanssa.

Yli 52 minuutin annos GY!BEn sisäisiä avaruuksia on kieltämättä omaksumiskykyä koetteleva kokemus, sillä kanadalaiset eivät tarjoa helppoja reittejä, ratkaisuja tai suuntia. Maailma loppui ja ei loppunutkaan, me kaikki pelastuimme, mutta muutuimme. Tämä levy on dokumentti muutosten ajasta, epätoivosta ja toivosta, uskosta ja pysyviksi koettujen asioiden murtumisesta, joiden kertomiseen ei tarvittu sanan sanaa.