Window Blinds: Cult Music

Possessed Pop Tapes

Suomalais-sveitsiläinen elektronis- ja instrumentaalipainotteinen Window Blinds julkaisi 10-luvulla neljä albumia, sekä yhden EP:n. Reilu kuusi vuotta sitten ihastelin Lobotomobilin kykyä tuoda 70-luvun giallo-elokuvien ääniraitoja tähän päivään. Kyse ei kuitenkaan ollut mistään yksisuuntaisesta nostalgiatripistä, vaan modernista näkemyksestä, sekä kyvystä yhdistää eri aikalinjoja eheäksi kokonaisuudeksi.

Cult Music voisi puolestani olla nimeltään Cult Movie Music, niin elokuvamaisia nämäkin äänimaisemoinnit ja chillausraidat ovat. Varhaista John Carpenteria kekseliäästi varioiva Danger kirjaimellisesti kirkuu vaaraa, retroisten syntetisaattorien vaikertaessa. Äänenpaine pidetään kuitenkin kurissa, sillä halpaa säikyttelyä on näiltä raidoita turha odottaa. Samoilla hurmeisilla käytävillä vaeltelee nimeään parempi Cult Music II, jolla kaksikko vie vahvojen mutta samalla ilmavien ja tilavien äänirakenteiden luonnin aivan uudelle tasolle.

Eikä mikään kunnon leffa, ääniraidasta tai soundtrack-albumista puhumattakaan, pelaa vain yhdellä idealla. Hyytävämpien numeroiden voima toimii, kun niille luodaan vastavoimia, kontrasteja, jälkikaikuja, johdattajia ja korostajia. Keskelle kokonaisuutta sijoitettu Evil Piano hidastaa oikealla hetkellä vauhtia, kun harvoilla ja valituilla nuoteilla, sekä niiden takana vaanivilla syntetisaattoripiirroilla, luodaan aivan toisenlainen tunnelma. Kuulijan mielikuvitus saa yhdistellä äänten vihjeitä toisiinsa, sommitelmien muuntuessa helposti kuuntelukerrasta toiseen.

The Blue Light on tahollaan viihdyttävä tovi kevyemmän materiaalin parissa, krautrockin ja hivenen synapopmaistenkin palasten siirtäessä ajatukset keväisiin maisemiin. Useammasta eri osasta koostuva Piece of Mind intoutuu jopa svengaamaan, windowblindsmaisella tavallaan nyt ainakin, aivan kuin olisit päätynyt painajaisversioon Twin Peaksin kiltahuoneesta. Mutta nytkään duo ei hiihdä suoraan toisten perässä, vaan pysyy pari askelta pientareen/metsän/jyrkänteen puolella, mikä aiheuttaa vain entistäkin klaustrofobisemman vaikutelman.

Cult Music on musiikkia giallo-leffojen faneille, mutta se ei missään nimessä sulje muita yleisöjä luotaan. Näinä karanteeniaikoina kaksikon loihtimat ääniteokset ovat yllättävänkin ajankohtaisia, joten antakaa kulttikamalle rohkeasti kunnon mahdollisuus.