Deep River Acolytes: Alchemia Aeterna

Argonauta Records

Deep River Acolytes on bändi noin kymmenen vuoden historialla. Taipaleensa alkupuolen ryhmä kulki Deliverance-nimen alla, kunnes vuoden 2014 tienoilla orkesteri omaksui nykyisen nimensä. Syystä tai toisesta kaikki aiemmat julkaisut ovat sujahtaneet Desibeli.netiltä ohitse, mutta nykyisen otsakkeen alla julkaistu toinen pitkäsoitto sentään tärppäsi.

Entä mitä alkemistin padassa porisee? Hmm, kunnon lohko doom metalia, toinen moinen perinteiseksi laskettavaa heavy metalia, sekä pienen pieni ripaus stoneria ja sludgea. Tietysti tämän kaiken voi sanoa myös toisin, sillä omien sanojensa mukaan bändin musiikki kulkee termin AOR alla, eikä nyt ole kyse Adult-oriented rock tai Album-oriented rock -jutuista, vaan Antichrist oriented rock. Okei, kyllähän ne Black Sabbathit ja Candlemassit on mitä selvimmin kuunneltu ja omaksuttu, mutta mihinkään Venomeihin tässä ei edes yritetä – onneksi.

Eli sävyt ovat tummia, tarinoissa suksi pitää ja luistaa aivan väärissä kohdin, mutta silti sitä jatketaan eteenpäin. Eikä taukoja suoda, on sitten orjuuttajana oma sydän tai ympäröivä maailma. Kitarasoundi murisee ja pörisee kuin Toni Iommin pajalla konsanaan, etenkin niissä kohdin kun yllättäen hieman suomenkieltäkin soppaan sekaan viskaava Veriurut mellastaa aikansa. Yhtäältä DRA tuntee selvää lukkarinrakkautta myös 70-luvun progehtavamman kaman suuntaan, vaikka lievän mutkikkuuden ei sallita tipauttaa roson määrää.

Periaatteessa ihan potentiaalista materiaalia, mutta hioisin vielä kaavoja jonkin verran enemmän, jotta persoonallisuus pääsisi paremmin esiin. Toinen tutkittavan arvoinen efekti on ensimmäisen kotimaisen käyttö yleisempänäkin mausteena.