Gorgasm: Masticate To Dominate

Unique Leader

Yhdysvaltain Illinoisissa, tarkemmin sanottuna sellaisessa pikkukylässä kuin Chicago syntyi armon vuonna 1994 Crematorium nimisen bändin savuaville raunioille uusi kokoonpano nimeltä Gorgasm. Kitaristit Tom Tangalos ja Tom Leski löivät gore-kuvia vilisevät päänsä yhteen basisti Russ Powellin kanssa, ja koska laulajaa ei näyttänyt löytyvän mistään päättivät äijät hoitaa tontin kimppaan – rumpaleitahan nyt löytää mistä tahansa baarista. Koskapa rumpalin työ kuitenkin näytti vaativan muutakin kuin pullonavaajan hallitun käytön päätyi ryhmä palkkaamaan kunnon rumpalin – viisas päätös sillä ainakin nykyään kannuja rankaiseva Terence Manauis on enemmän kuin mies paikallaan.

Mitäpä sitten musiikista voisi sanoa? Bändin nimi Gorgasm kertoo oikeastaan kaiken tarvittavan, eli helvetinmoisesta deathin sukuisesta gorestahan tässä on kyse. Sanoitukset ovat täynnä verta, eritteitä, murhaa ja seksiä, mitä myös kansitaide muistaa alleviivata painokkaasti. Musiikillisesti bändi on aivan puhdasta jenkki-gorea, eli soitto on raskasta, monin paikoin hirveästä vauhdista huolimatta teknisen kikkailevaa ja kyllähän sieltä niitä meldioitakin löytyy – tosin yleensä tiukkoihin riffeihin käärittyinä. Paria välissä kuultavaa kirkumis/ähinä/ölinä introa lukuunottamatta ei muuta vaihtelua mäiskeen keskeltä löydy. Nämäkin lyhyet tauot on nähtävästi sijoitettu vain äärimmäisen inho-reaktion toivossa, ja kyllähän ne aika ilkeiltä kuulostavatkin. Pitkäsoitolle on läiskäisty kymmenen kappaletta ja pituutta on saatu kasaan miltei tasan puoli tuntia, eli jos reilussa kolmessa minuutissa ei saa sanottua sanottavaansa ei kannata edes aloittaa.

Gorgasm, kuten genren bändit yleensäkin, ei juuri musiikillisella vaihtelulla kuuntelijoitaan suosi, mutta eipä se taida tässä tarinassa juonena ollakaan. Huolimatta raskaasta yrittämisestä bändi ei saa vakuuttumaan muuta kuin yhdestä asiasta – löytääkseen hyvää gorea on käännyttävä brittien puoleen. Hyvä yritys joka tapauksessa Chicagon nelikolta, ja eiköhän tällekin faninsa löydy alalle kaikkein omistautuneimpien joukosta.