Atlantic

Tori Amos ei vieläkään ole päässyt täysin irtautumaan häntä pitkään vainonneista Kate Bush-vertailuista. Se on harmi, sillä viimeisimmällä pitkäsoitollaan (Scarlet’s Walk) Amos seisoi jo tukevasti omilla jaloillaan. Tales Of A Librarian-kokoelman myötä nämä epäreilut vertailut heräävät auttamatta henkiin. Varsinkin uransa alkuvaiheessa Amos oli syvästi idolinsa pauloissa ja tämä vaikutti neidon musiikkiin hyvinkin läpinäkyvästi. Debyytti Little Earthquakesilla (1990) Amos maksoikin reippaanlaiset oppirahat – kriitikoiden vastaanotto oli ristiriitainen ja ostava yleisölle neidin pianovetoinen musiikki oli liian vaikeaselkoista. Under The Pinkin (1993) ja Cornflake Girl-hitin avulla tämä valli murtui ja Tori sai hyvän jalansijan musiikkibisneksestä. Askel askeleelta parantuneiden pitkäsoittojen ja sinnikkään keikkailun neidin asema vakiintui, vaikka hittejä ei enää siunaantunutkaan.

Tales Of A Librarian on kattaa Amoksen uran Scarlet’s Walkia lukuunottamatta hyvin. Biisit ovat suhteellisen itsestäänselviä valintoja - sinkkujen ja edustavien albumiraitojen sekaan olisi tosin voinut ujuttaa myös pari leffabiisiä tai harvinaisuutta, mutta hyvä näinkin. Onhan levylle lisätty kuitenkin neljä hyvätasoista kappaletta, joista mm. Mary-niminen tunnelmapala on yksi parhaista Tori-sävelmistä ikinä.

Yleensä puhun kokoelmilla kronologisen biisijärjestyksen puolesta, mutta Tales Of A Librarian toimii sillisalaattinakin aivan hyvin. Ainakin uusien ja vanhojen kappaleiden sekoittaminen hieman piilottaa sitä tosiseikkaa, että Tori Amoksen ura sai alussa hieman hapuilevan startin.