Steve ´n´ Seagulls: Another Miracle

Playground Music Finland

Steve ´n´ Seagulls on niitä yhtyeitä, jotka herättävät kuumia tuntoja puolesta ja vastaan. Jyväskylän suunnilta kotoisin oleva retkue näet aloitti taipaleensa esittämällä riemastuttavia/raivostuttavia bluegrass-versioita isoista rock- ja metallihiteistä omalla tyylillään.

Maailma kuitenkin muuttuu ja niinpä Another Miraclen yhdestätoista raidasta ’ainoastaan’ viisi on covereita, tosin tämänkin kertaiset lainat ovat tietysti kaikki populaarikulttuurin jonkin sortin merkkiteoksia. Loput kuusi biisiä ovatkin sitten ryhmän omaa tuotantoa, ja osa on vieläpä melko kelvollisiakin sellaisia. Tietysti tämäkin albumi käynnistetään totaalisella suiden jauhoittajalla, kun Metallican Master of Puppets tärähtää maisemaan. Tiukan alkutestin jälkeen Steve ´n´ Seagulls porskuttelee seuraavat kymmenen minuuttia omin eväin, kunnes AC/DC:n Moneytalks päätyy vuorostaan käsittelyyn.

Lainat ovat kuitenkin pelkkiä lainoja, joten keskitytäänpä hetkeksi niihin originaaleihin raitoihin.

Uprising on pirtsakan terhakka menoraita, jolla osataan kuitenkin nostaa myös kaasua jalalta, kun koittaa syventävän väliosan aika. Rootsimpi Lion Tamer puolestaan kuulostaa niin autenttiselle Amerikan rockille, että aluksi luulin ihan oikeasti kyseessä olevan jonkin lainan – kenties R.E.M.:n tai John Mellencampin tuntemattomamman raidan. Ja tämä tunnustus tarkoittaa siis sitä, että biisi on todella jykevä numero. Vahva lenkki ketjussa on myös Americanan hämyisillä jäljillä niin ikään kulkeva Reckless Wrecking Ball, josta on sangen lyhyt matka muutamaankin mahtiballadiin.

Steve ´n´ Seagulls on kiertänyt jo sen verran tahkoa, että bändi pystyy tekemään vallan hyvin apocalypticat. Toki tulevaisuudessakin covereita voi sijoitella mukaan kattauksiin, mutta näillä näytöillä ryhmä voi vastaisuudessa nojata yhä rohkeammin omaan materiaaliinsa. Ja kun biisejä versioidaan, niin esimerkiksi Perfect Strangersin tulkinta avaa jännästi uusia ovia. On aika reuhtomiselle ja rälläykselle, mutta saa niitä sovituksia kauniimminkin ruuvata kasaan, eikä mitään oleellista silti menetetä prosessissa.