Death Valley Girls: Under The Spell of Joy

Suicide Squeeze

Kuolemanlaakso on Yhdysvalloissa sijaitseva helvetillisen kuuma laakso, jossa on tehty mittaushistoriaa ja jonka sijainti on tavallaan täydellinen. Las Vegasista länteen, Kalifornian länsirajoilla ja riittävän lähellä niin Los Angelesia kuin San Franciscoa. ’Lähellä’ on tietysti suhteellinen käsite, koska etäisyydet ovat Amerikassa aivan omaa luokkaansa.

Ja tyystin omaan painosarjaansa nousee myös vinkeästi nimetty Under The Spell of Joy, joka on robzombiemainen yhdistelmä amerikkalaisista klisheistä, genreistä ja legendoista. Yhtye on (oletettavasti leikkimielisesti) kutsunut musiikkiaan space-gospeliksi, eikä kumma termi ole niinkään kaukana todellisuudesta. Pitää vain nyrjäyttää aivonsa oikeaan/väärään asentoon.

Tämänkin bändin ydin lepää rummut-basso-sähkökitara -kolmiossa, biisien ollessa perustaltaan melko puhdasta garagerockia. Muhevasti soitetut sähköurut ja muut koskettimet tuovat kuitenkin taian mukanaan ja kun osa vokaaleista on vedetty vielä 12 äänen voimin, ja mukana on jopa lapsikuoro, niin äänivalli saavuttaa hetkittäin philspectormaiset sfäärit. Niin yhtyeen kuin kuulijankin onneksi tätä vyörytystä ei kuulla alusta loppuun saakka, vaan ainoastaan äärimmäisenä tehostekeinona.

Avaruudelliset koskettimet siis ulisevat, pääosin naisvetoinen laulu kohoaa korkealle ja erilaiset kitarat täyttävät ilmatilaa, mutta seassa on myös kauniita hetkiä. Little Things on kirpsakka, pieni poprock-helmi, jonka herttaisessa kitarakuviossa on jotain mahdottoman brittiläistä. Pienet asiat voivat olla niitä kaikista rakkaimpia, minkä myös kuusaristi rokkaava Bliss Out osoittaa.

Yhtyeen toinen vahvuus on takovissa siivuissa, tyyliin lastenlaulumainen Under The Spell of Joy ja ankkuriksi sysätty Dream Clever, mutta tavoiteltu hypnoottisuus ja garagen arvaamattomuus jäävät mielestäni tarpeettomasti paitsioon. Ei taida taika pitää loppuun saakka vielä, etenkin kun pinnan alla osa biisimateriaalista on rikollisen heppoista.