Caput: Good Camel

Omakustanne

Alkuun pieni tietoisku kaikille pienille b�ndeille: vaikka olisitte kuinka pieni�, niin kannattaa mainostaa omaa albumia jonkinlaisilla saatesanoilla. Eik� pieni taustatieto olisi koskaan pahasta.

Pienen tietojen penkomisen perusteella Caput on Pielaveden suunnilta kotoisin oleva bluesahtavaa rockia soittava pumppu, jonka Good Camel on jossain vaiheessa kuluvaa vuotta ilmestynyt esikoisalbumi. Studion puolella tarpeeton hoonaus ja hinkkaus on j�tetty v�liin, joten soitossa on aitoa tatsia ja soitossa sopivaa s�r��, vaikka melodisuutta trio tukeekin henkeen ja vereen.

Avausraita Rock�n Roll Never Dies kertoo tietysti jo nimell��n paljon, eik� neilyoungmainen ilmaisu j�t� kylm�ksi, jos ensinn�k��n l�mpenet moisesta tyylist�. Boogiemman junan kyytiin hyp�t��n One Good Songin my�t�, jolloin huomaan pohtivani, ett� kuinka tosissaan rockin tahkoa mahdetaan sittenk��n py�ritt�� � no, ehk� hepuilla on vain poikkeuksellisen hauskaa rokkauksen parissa.

Maailma on t�ynn�ns� angstisia muusikoita, mutta edes Black Train Day ei saa Caputin taivaita synkkenem��n lohduttomiksi. Onkin mukava kuunnella musiikkia, jossa p�yd�t ovat t�ynn� puolit�ysi� laseja ja tarinankerronta voi kulkea hymyilevin kuvauksin, kuten Educated Man hieman my�hemmin osoittaa.

Rockin kuolemaa on ennustettu jo 50-luvun lopusta saakka, mutta ei se mihink��n ole kuolemassa niin kauan kun maailmassa riitt�� iloisia rokkareita. Eik� muutama napakka biisi heikenn� asiaa. N�ist� 11 raidasta ei l�ydy ainuttakaan megahitti�, uutta suuntaa tai edes vallankumouksellista soundia, mutta eip� siit� olekaan kyse.