Julkaistu: 26.09.2020
Arvostelija: Mika Roth
Odyssey Music Network
Olen huomannut Brother Firetriben nimen olevan edelleen sitä kaliiberia, joka saa tunteet kuumenemaan puolesta ja vastaan. Pakkohan siinä on silloin jotain olla, kun periaatteessa aikuiset ja järkevät ihmiset päätyvät toistuvasti juupas-eipäs -vetoihin. Nimiä ei mainita, mutta tarvitseeko toisaalta?
Onhan tämä arvioijallekin tavallaan helppoa – ja hankalaa, sillä Brother Firetribea voi rakastaa ja vihata täsmälleen samoista syistä. Itse nostan kuitenkin esiin jykevän ammattitaidon ja bändin ylimaallisen kyvyn löytää toinen toistaan tarttuvampia melodioita biisiensä rungoiksi, koska vähintään niistä tekijät he ylistyksensä. Ja tällä levyllä on – jälleen – toinen toistaan tarttuvampia hard rock -ässiä.
Arianne on korkealentoinen AOR-helmi, jossa kasarin väriset pastilliväritynnyrit vain kolisevat pehmoisesti puskureihin, mikäli tätä sattuu kuuntelemaan ajaessa. Ja sanoinko jotain autolla ajamisesta? Seuraavana raitana on näet sinkkuraita Night Drive, joka on edelleen täydellistäkin täydellisempi voimabiisi.
Tästä eteenpäin ilotulitus onkin julmaa, kun niin ikään sinkkuina ilmestyneet Chariot of Fire ja Bring on the Rain avaavat tien albumin puoliväliin. Tasapainoisia, tarttuvia ja melodisia herkkuja maistellessa voi todeta, ettei Feel the Burn oikeastaan tarvitsisi enempää nostetta. Sitä on kuitenkin luvassa heti kun virtuaalisen B-puolen avaava Love Is a Beautiful Lie -balladista on vain selvitty läpi.
Ajan armottomia hampaita pohtiva Ticking Away on jo lupaava tolppalaukaus, kohoavine tunnelmineen kaikkineen, mutta vasta Battle Ground pelaa Survivor-korttinsa optimaalisesti. Voitto siinä taistelukentällä tulee, kun hard rockin, AOR:n ja modernimpien elektrorockin osasten parhaat puolet saadaan samaan kaavaan. Päälle vielä kunnon kitarasoolo ja varioiva väliosa, niin erävoitto irtoaa jälleen Veli Paloheimolle.
En edelleenkään valitse julkisesti puoltani, vaan pysyn mieluummin raitapaitaisena tuomarina jatkossakin. Mutta kun pisteet lasketaan ja faktat tutkitaan, niin onhan tämä loistava AOR-levy – ja erinomainen Brother Firetribe -albumi.
Nightwish-kitaristi Emppu Vuorisen pääntyhjäysprojektina tunnetuksi tullut tennistähti Veli Paloheimon mukaan nimetty bändi yhdistelee musiikissaan dingomaisia rumpusoundeja, tinaturnermaisia taustakuoroja ja säriseviä disco-syntikoita kliseiden ja duurisointujen keskellä. Rockia, poppia ja metallia yhdistelevä soppa suorastaan lemahtaa 80-luvulta, oli se se tuoksu sitten hyvä tai huono.
Linkki:
brotherfiretribe.com
(Päivitetty 26.9.2020)