JARV IS: Beyond The Pale

Rough Trade

Jarvis Cocker ei ole pit�nyt kiirett� uudempien projektiensa kanssa. Tuotuaan Pulpin takaisin el�vien kirjoihin parin vuoden ajaksi 10-luvun alussa, Cocker on puuhastellut verkalleen musiikin parissa ja uuden yhtyeen syntyhistoria ulottuu aina vuoden 2017 j�lkimm�iselle puoliskolle asti.

Cocker on yh� tunnetuin pitkist� vuosistaan Pulpin keulilla, eik� tuore levy muuta tuota faktaa mihink��n. Miehen kun voi saada pois Pulpista, mutta Pulp kuuluu edelleen v�kev�sti herran musiikissa. T�m� tietysti johtaa pohdintaan, ett� miss� m��rin emob�ndin musiikki oli jo alkujaan nimenomaan Cockerin ohjaamaa. Toinen vahva elementti on Cockerin ��ni, joka maneereitaan my�ten on t�ysin entisenlaisensa ja voimissaan.

Promootio Beyond The Pale -albumin ymp�rill� k�ynnistyi jo toukokuussa 2019, kun Must I Evolve? -sinkku jyrisi maisemaan. L�hes seitsem�nminuuttinen tarina kehittymisest�, paineista, kohtalosta ja kaiken v�ist�m�tt�myydest� oli viipale suoraan Cocker-taivaasta. Biisin teatraalisuus, lyriikoiden pienet neroudet ja soundien sein�t niskaan kaatava tunnelma nostivat v�litt�m�sti rimaa heitt�m�ll� ohi aiempien t�m�n vuosituhannen tuotosten.

Seuraavaa sinkkua saatiin odottaa t�m�n vuoden maaliskuuhun, jolloin l�hes kuusiminuuttinen House Music All Night Long viimein vapautettiin. T�m�kin raita on massiivinen, kohtalokas ja upeita yksityiskohtia sis�lt�v� teos, jonka voima kumpuaa ytimen melodiasta.

Menestysten joukkoon on luettava my�s kolmas, ja toistaiseksi viimeisin, sinkku Save the Whale, jolla JARV IS� kuulostaa onnistuneesti I�m Your Man -albumin aikaiselle Leonard Cohenille. Halvoilta vaikuttavat syntetisaattorit, hidas, hidas virtaus ja kukkuloiden takaa kaikuvat naistaustalaulut ovat kaikki t�ydellisesti toisiinsa sopivia palasia, joiden yhteissumma on huikea.

Sinkkujen voimavarat ovat siis kiistattomat, mutta toki nelj� muutakin raitaa antavat aihetta riemuun. L�hemm�s seitsem�� minuuttia kurottava Children of the Echo l�yt�� j�lleen Cockerin leikittelem�st� termeill�, sanoilla ja rakenteilla ja This is Hardcoren kolkkouden mieleen nostattava Sometimes I Am Pharaoh rikkoo sopivasti kuvioita j�lkimm�isell� puoliskolla.

Punnitsin pitk��n, josko t�m� on nelj�n tai viiden t�hden levy, mutta kuuntelukertojen karttuessa t�ysi t�htipotti tuntui aina vain v�ist�m�tt�m�mm�lt�. Mitenk��n muita j�seni� v�h�ttelem�tt� t�m� on parasta Cockeria sitten em. This is Hardcoren, jolla on jo ik�� p��lle kaksi vuosikymment�.