Sinisthra: The Broad and Beaten Way

Rockshots

Sinisthra on ikuistanut nimensä suomalaisen musiikin historiankirjoihin yhtyeenä, josta Amorphis löysi itselleen aikoinaan vokalistiksi Tomi Joutsenen. Sinisthran viidentoista vuoden takainen Last of the Stories of Long Past Glories oli aikoinaan onnistunut loppuluku, joten mihin yhtye nyt on matkalla?

Miltei täsmälleen samassa kokoonpanossa jatkava ryhmä ansaitsee hatunnoston sitkeydestään ja pitkäpinnaisuudestaan, sillä lähes jokainen muu yhtye olisi vain etsinyt itselleen uuden laulajan. Toisaalta: Joutsenen kaltaisia luontaisia kykyjä ei noin vain löydykään, enkä voi kyllin ylistää herran saavutuksia myös tällä uudella kiekolla, jolla Sinisthran soundi on muuntunut ja kehittynyt.

The Broad and Beaten Way koostuu vain kuudesta raidasta, joista sinkkubiisiksi valittu Closely Guarded Distance kestää peräti päälle 13 minuuttia. Yritys on siis kovaa, mutta ei tästä uutta The Rime of the Ancient Marineria saa aikaiseksi puristamallakaan, vaikka sovituspuolella tehdään melkoisia Frankenstein-liikkeitä. Kipale on kuuleman mukaan useamman biisirungon yhdistelmä, josta myös tikkausjäljet näkyvät ja tuntuvat.

Bändin raskas soundi, progeilevat fiilikset ja venyvät biisimitat luovat eeppistä taustaa, mutta jotenkin jopa kaunis Morningfrail jää enemmänkin yritykseksi kuin onnistumiseksi. Uskon ymmärtäväni eri raidoilla vaikuttavat tavoitteet, vaikka lopputulos kuulostaakin usein negatiivisella tavalla demomaiselta. Osa ongelmasta saattaa johtua ihan siitäkin, että Joutsenen ääni on nykyään niin suora synonyymi Amorphis-yhtyeelle, mutta olisi biisikynistä voinut raaputella enemmänkin tarttumapintoja kipaleisiin.

John Miltonin klassinen Paradise Lost on innoittanut vuosisatojen saatossa monia eri alojen taiteilijoita, eikä Sinisthra suinkaan hukassa ole (anteeksi sanaleikki), mutta jokin jää puuttumaan. Kivinen tie ei ainakaan vielä johtanut paratiisiin.