Julkaistu: 23.06.2020
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Matias and the Canyons on Steve’n’ Seagullsinkin banjonsoittajana vaikuttavan Matias Haaviston luotsaama yhtye, jonka viime vuoden lopulla ilmestynyt Echoes of the Canyon -sinkku pisti bluegrassia folkkiin ja toisin päin. Nyt saman otsakkeen alla on julkaistu kokonainen pitkäsoitto, jolla Matias joukkoineen jatkaa pohjoisamerikkalaisen juurimusiikin, sekä mystisyyttä huokuvan Americanan tutkimista ja tulkitsemista.
Albumin kanjoni on yhdeksän raidan ja noin 23 minuutin mittainen, tunnekirjon ulottuessa haikeista hetkistä aina riehakkaaseen juhlintaan saakka. Shamanin rouheammat kitarat manaavat mielen perukoille Woodstockista aikoinaan kotinsa löytäneitä rokkareita, joiden seuraan mahtuu nyt myös Neil Young. Banjo on kielisoitinten toinen monarkki, joka yhdessä Jarkko Viinamäen kitaran kanssa pitää huolen äänimaisemien niukasta runsaudesta. Yhtyeen voima kumpuaakin nimenomaan laveista perustoista ja niiden päälle säästäväisesti pinotuista palasista, joissa jokainen ääni, soundi ja kimpale on tarkoin punnittu.
Americana on siis johtonuora ja se johtaa toisinaan jopa puhtaamman countryn pariin, kuten Heard It on the Records osoittaa, sekä vaikeammin määriteltäviin maisemiin tyyliin: The Eye of the Hurricane. Missä kulkevat folkin, rootsin, countryn ja näiden monien eri johdannaisten rajat, sieltä voit löytää Matias and the Caynonsin.
Kappalemateriaalista ei löydy aivan täyttä ässäsuoraa, mutta keskimääräinen vahvuus on ihailtavaa luokkaa. Hetkittäin seokset vielä hakevat optimaalisia suhteitaan, mutta lähellä jo ollaan.
Steve’n’ Seagullsinkin banjonsoittajana vaikuttavan Matias Haaviston ympärille kasvanut yhtye soittaa folkilla ja bluegrassilla maustettua alternative rockia.
Linkki:
facebook.com/MatiasandtheCanyons
instagram.com/matiasandthecanyons
(Päivitetty 13.4.2022)