Paleface: Quarter Past

BMG

Kahden vuoden takainen Karri ”Paleface” Miettisen pelinavauspitkäsoitto The Pale Ontologist lypsi muiden muassa meikäläiseltä pelkkiä ylistyssanoja ja suitsutusta, pidän edelleen levyä eräänlaisena merkkipaaluna suomalaisen hiphopin historiassa. Hittibiisien The Ultimate Jedi Mind Trick - Episode IV ja Back To Square One johdolla levyltä löytyy mieltä lämmittävän tarkkaa yhteiskuntakriittistä tiputtelua Karrin luontevalla flow’lla, Lex Luthorin mainioita miksauksia sekä myös sopivassa määrin hiphopin leimaavaa artistitehostusta. Who’s the Man behind the Mic? Nyt on pari vuotta vierähtänyt ja Kalkkilaivan Kapteenin kakkonen ilmestyy. Mitä uutta se onkaan sitten tuonut tullessaan?

Ainakin Karri on antanut kakkosellaan tilaa myös vapaapäiville ja biletykselle tiukan epäkohtaruoskimisen oheen. Ei enää pelkästään Hei herätkää, asiat on totaalisen päin persettä! –saarnaamista, vaan omakohtaisia kasvukertomuksia ja jopa rakkauslauluja! Vartin yli –levyllään tämä 2000 -luvun HannuKarpo siirtyy entistä enemmän henkilökohtaiseen pohdintaan, jo avausraidalla Too Much kuullaan syvälle luotaavaa pohdintaa valokeilassa elämisen kääntöpuolesta. think first so you won’t get burned, these are some of the things I’ve learned, tiputtelee Daddy Pales Lex Luthorin tahtia antavien sormioiden ja Lionel Itchien scrahthsien päälle. Dj Slown levymiksailun ja schrathsien vauhdittama Wannabe MC menee enemmän biletyksen puolelle, brittivahvistus Mark B & Bladen tähdittämä That’s When lähtee jälleen pohtimaan omakohtaisia kokemuksia, tällä kertaa kasvuvuosista hiphopin avautuessa nuorten miesten elämään. Silloin vuosia sitten... Biisien ja Karrin flown taso ei ole ainakaan laskenut, joten mikään tähdenlento ei vuoden 2001 debyytti todellakaan ollut.

Millähän ajalla suomalaisen soulin uusi supernimi Emma Salokoski ehtii oman Quintessence -yhtyeensä kanssa keikoille ja studioon, kun neitonen tuntuu tulevan vastaan puolella kotimaisista kärkihiphopalbumeista? No, eihän useamman biisin vierailu Don Johnson Big Bandin Breaking Daylightilla ja mainio tunnelmointi tämän levyn Colgate Soulmatellä vielä ole ihan 50% tarjonnasta... Joka tapauksessa oiva fiilistely oivalla vierailijalla, myös Mikko Pettisen upea trumpettitunnelmointi hivelee korvaa. Enemmänhän tämä on Emman omaa materiaalia, mieleen nousee myös DJBB:n tuoreen levyn unisemmat tunnelmoinnit. Unisesta päästäänkin oivasti seuraavaan raitaan Concentrate!, jonka taustatilulilusta nousee mieleen vanha soittorasia uneen vaipuvan pikkutytön peilipöydän reunalla. Karri kehottaa kaikkia lökäpöksyjä panostamaan riimeihin, historiaan, tietämään mitä ovat tekemässä, miksi ne housut ovat isot ja roikkuvat jne... eli keskittymistä peräänkuulutetaan, Karrin tekeminen ainakin tuntuu viestivän perusteellista omistautumista ja juurien tuntemusta. Niin oikein!

Jinxin kanssa riimitellään seuraavat Close To Earth sekä mainio Supahero And A Sidekick, joista jälkimmäinen nousee levyn yhdeksi ehdottomista biletyshiteistä. Sicko hempeilee Sophien ja Pirittan sokerisilla taustalauluilla, The 16th Letter junnailee vauhdikkaasti aakkosten maailmassa, P on kuudestoista kirjain. Vaikka herrat ovat kuulemma todenneet, ettei ’til The Break Of Dawnin taustaa olisi napattu suoraan Ajankohtaisesta kakkosesta, on mielleyhtymä väistämätön. Mainio tulos Karrin ja Dj Slown saumattomasta yhteistyöstä jälleen. Right And Exactin ja krapulaoodi Voicesin jälkeen saadaan kuulla vielä piiloraitana akustisella kitaralla tuettu tunnelmointi, joka kertoo Karrin vokaalivahvuuksia löytyvän reilusti muualtakin kuin pelkästä flow’sta. Ei tästä montaa pahaa sanaa keksi pitkälläkään kuuntelulla, Paleface on selkeästi yksi keskeisiä tekijöitä rakennettaessa 2000 –luvun suomalaista hiphopkulttuuria. MC Justin Case on puhunut, paljon ja asiaa.