Flippipuisto: Sumuiset aamut, sekavat yöt

TMH Productions

Flippipuiston syntyhistoria ulottuu muutaman vuoden päähän, kun Helsingin legendaarisella Vaasankadulla keksittiin pistää pystyyn uusi punkrock-bändi. Nelihenkisen ryhmän jäsenistöltä löytyy värikästä ja mielenkiintoista bändihistoriaa, mutta ei nyt tiputella nimiä vaan keskitytään uuteen asiaan.

Sumuiset aamut, sekavat yöt -albumi on sitä ryhmää, joka nappaa rinnuksista kiinni ja pakottaa tanssi/pogous-lattialle, halusit tai et. Yhdeksän biisiä taotaan melko tarkkaan puoleen tuntiin ja vaikka vauhti on useimmiten huimaa, pidetään melodiasta kiinni kuin pelastusrenkaasta hyisessä vedessä. Basso ja rummut takovat etulinjassa ja vielä niidenkin eteen on työnnetty sähköiset, rämisevät, helisevät ja vinkuvat kitarat. Kirsikkana kakun päällä toimii tietysti puolittain lauletut puolittain huudetut lyriikat, joissa valo ja varjo vuorottelevat, kuten suomalaisella rokkilevyllä kuuluukin.

Huumori kukkii kun Operaatio Charlie Sheen klonksuu punkin rautarappuja alas ja Öisin on kivempaa, kuten kaikki tietävät. Näissä kohdin laajennettu rokkiryhmä kuulostaa Tehareilta, etenkin kun klassisen 70-luvun rockin (ja ehkä jopa glamin) kuvioita sovitetaan uuteen aikaan. Kunnianosoitukset ovat kuitenkin hauskoja, ja sellainen lienee ainakin joiltain osin myös Haikeet mollit, jonka country-kitara rapisee vasten öistä bitumia kuin mystisessä Amerikassa konsanaan.

Albumin monipuolisuus toimi alussa jopa negatiivisena voimana, mutta niin vain palaset asettuvat kohdilleen. Yksin kotiin sulkee pitkäsoiton kaihoisalla ska-soundilla, jopa torvien yhtyessä keinuvaan ja kallistelevaan menoon. Olisihan tätä enemmänkin kuullut, puoli tuntia kun on kovin lyhyt aika flipata kunnolla.