Julkaistu: 10.05.2020
Arvostelija: Mika Roth
Presence Records
The Outer Sonics kiteytti ja kirkasti progehtavan poprockinsa kaavaa vajaa kaksi vuotta sitten ilmestyneellä 2-albumillaan. Nyt on koittanut kolmannen pitkäsoiton vuoro ja kiekkoa pohjustettiin oikein kolmella komealla sinkulla.
Dance a Little Light -albumin seitsemän raitaa kellottavat lähes kolmen vartin verran, ainoastaan yhden kipaleen alittaessa viiden minuutin rajapyykin. Melkoista rohkeutta osoittaa jo yksistään se, että toisena kuultava Red Moon on karvan vaille kahdeksan minuutin mittainen progepoprock-pläjäys. Avainkysymys kuuluukin: pystyykö yhtye pitämään raitojensa jännitteen yllä, kun rakenteita aina vain kasvatetaan?
Jos lähdetään ruotimaan ensin sinkuiksi valittuja vetoja, niin em. Red Moon selviytyy vaivatta massansa asettamista haasteista. Niin ikään seitsemän minuutin tuolle puolen ehtivä Fear, joka oli aikanaan myös albumin ensimmäinen sinkkulohkaisu, sukeltaa puolestaan Led Zeppelinin mystiseen itään, jonnekin Kashmirin tuolle puolen. Koko albumin avaajaksi valjastettu Swansea onkin sitten se popein numero, jolla progehtavat elementit asettuvat kuin luonnostaan paikoilleen ja tempokin on reippaampi.
Neljästä muusta kappaleesta edukseen erottuu etenkin heleissä pilvissä leijuva Addiction, josta jossain toisessa elämässä olisi saattanut syntyä jopa kaunis balladi. Lisäksi ankkuriraidaksi sijoitettu Dance a Little Light nostaa fiiliksiä, muuten lievästä alamäestä kärsivällä jälkimmäisellä puoliskolla.
Tamperelainen, progehtavaa ja hiukan folkahtavaakin poppia luova yhtye, joka esittää asiansa englanniksi.
Linkki:
facebook.com/outersonics
(Päivitetty: 10.5.2020)