Julkaistu: 08.05.2020
Arvostelija: Mika Roth
Soundhill Oy
Elektronisesti ryyditettyä painajaispoppia luova Eetu Moisio päätti tehdä jotain hieman erilaista, kun bänditoiminnan verkkaisuus sai nopeaan luomistahtiin tottuneen artistin tuskastumaan. Näin syntyi Ministeri, uusi sooloprojekti, jolla aiemmista yhteyksistä tutut elementit toki kuuluvat, mutta ainesosien sekoitussuhde on radikaalisti muuttunut.
Ministerin itsensä mukaan nimetty yhtye on edelleen vahvasti industrialin teollisuushalleista polveutuvaa musiikkia, kuten Apples of Idun -bändissäkin, mutta painopiste on heilahtanut rockin ja metallin puolelta vahvasti poppiin. Kuten ensimmäisessä lauseessa tuli jo todettua, tämä on kuitenkin painajaispoppia. Kolisevat ja synkät äänimaisemat istuisivat huomattavasti luontevammin japanilaisten kauhuelokuvien ääniraidoille, kuin vaikkapa Hollywoodin syytämien romanttisten komedioiden tueksi.
Ministeri on eurooppalaista elektroa, kun Tappaja lähtee liukumaan halki tanssilattioiden ja viimeiseksi sinkuksi valittu Solmuun lähtee aukenemaan kuulijoiden edessä, puhumattakaan Ruma sielu -kappaleen saksalaisista maalailuista. Popahtava melodiat ovat merkittävässä asemassa ja kaikki on silattu omanlaisellaan glamourilla, joskin tuskaisella ja likaisella sellaisella. Äänet ovat syntetisoituja, mutta tarinat kertovat vajavaisten ihmisten tunteista, peloista, toiveista ja heikkouksista.
Olen usein miettinyt, mitä ’ruman kaunis’ voisi olla musiikin saralla. Nytpä tiedän sitten senkin, sillä vaikka painajaiset ja vääntyilevä pop nostavat hien hetkittäin pintaan, on tässä jotain kiistattoman ainutlaatuista. Jos ette muuten usko, niin kuunnelkaa albumin sulkeva Sinfonia aina viime sekunteihin saakka.
Elektronisesti ryyditettyä painajaispoppia ajetaan halki modernien telaketjujen, eikä matka pisteestä A pisteeseen B kulje ainakaan suorinta reittiä.
Linkit:
facebook.com/ministerimoi
instagram.com/ministerimoi
(Päivitetty 3.5.2023)