The Rivet: NFHC

Omakustanne

Lappeenrantalainen The Rivet jatkaa mellastustaan tutuilla tienoilla, eli raskain ja metallinen rock raikaa jälleen maisemassa. Debyyttialbumi NFHC ilmestyi itse asiassa jo kuluvan vuoden tammikuussa, mutta nykyisessä maailmassa muutaman kuukauden viive ei merkitse enää mitään.

Kymmenen uuden biisin nippu iskee kuin miljoona volttia, ryhmän deathin, punkin ja deathpunkin roiskiessa sattumia pitkin paikkoja. Vauhti ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö soitossa voisi olla svengiä ja rullaavuutta silloin kun moiselle on tarvetta ja tilausta. To the Stone kiertää tahkoaan suurin elkein ja Rising Moon -intron perään tärähtävä Need for Speed ei jää ainakaan vauhdista vajaaksi numeroksi. Vokalistin kulmikas englanti viistää jo rallikuskien ulosantia, mutta tähän genreen ja tähän levyyn moinen istuu kuin nyrkki naamaan.

Onnistumisten joukkoon kuuluvat eittämättä myös Playback Queen sekä Crash N Burn, jotka laventavat ryhmän ulosantia. Hämmästyttävin veto kiistatta on kuitenkin henkilökohtaisista vastoinkäymisistä ja eteenpäin puskemisesta kertova Poem, joka yllättää pehmeällä soundillaan ja lähes puoliprogehtavalla taustakuviollaan, vokalistin uskaltautuessa ihan oikeasti laulamaan. Samanlaista pommia pohjustaa kiekon sulkeva Outcome, mutta klonksuva numero jää tuskaisuudessaan hieman omiin jalkoihinsa. Miinuspuoleksi on laskettava myös se, että osa biisimateriaalista ei selvästi yllä kärki-iskujen tasolle.

En lähde pohtimaan mistä sanoista NFHC on mahdollisesti lyhenne, mutta herrain räimeessä on – puutteistaan ja rajoituksistaan huolimatta – riittämiin tulivoimaa. Toiminee parhaimmin livetilanteessa joten en voi kuin toivoa, että The Rivetkin pääsee mahdollisimman pian takaisin tositoimiin.