Mørket: Oro

Shiba Music / KHY Suomen Musiikki Oy

Muutaman vuoden ikään ehtinyt helsinkiläinen Mørket rytkäytti jykevän sinkun verran punkahtavaa metalliaan Desibeli.netin ihmeteltäväksi jo viime vuoden puolella, kun Tvenne Fiende iski koukkunsa syvälle orvasketeen. Oro-pitkäsoittoa pohjustettiin itse asiassa jo aiemmin ilmestyneellä Arkadianmäki-sinkulla, minkä lisäksi yhtyeen toista albumimitat täyttävää kokonaisuutta mainostettiin myös taannoin Ei kukaan kuule -raidalla.

Nämä kolme rystylyöntiä saavat nyt tovereikseen kuusi muuta vetoa, joilla Mørketille ominaiset elementit ja maneerit kukoistavat. Häijyä, ilkeää ja mustaa möykkää voi vaihtelevasti kutsua punkahtavaksi metalliksi ja metalliseksi punkiksi, mutta eihän Oro oikeasti niin yksi (tai kaksi) kaistainen albumi ole.

Kavader pengar nostaa jalkaa kaasulta niin, että pursi suorastaan seisahtuu soisiin vesiin, mädän löyhkän noustessa mustista lammikoista. Lisäksi raskaasta ja hyisestä mäiskeestä löydetään vuoroin veto- ja työntövoimaa, jonka avulla biisit vievät kuulijaa kuin pässiä narusta.

Oro on sanalla sanoen vaativa kiekko, jonka sisäistä kauneutta on vaikea kaivaa esiin Disharmonin noisemaisesta möykästä ja Kaipuu järvelle -raidan rumasta räimeestä. Mutta toisaalta: tässä kaikessa on omanlaistaan tylyä vetovoimaa ja eläimellistä magnetismia. Pitää vain saada virittimet oikeille vastaanottotaajuuksille, mikä voi olla suurempi ongelma.