Joe Henry: The Gospel According to Water

Ear Music

Amerikkalainen laulaja-lauluntekijä Joe Henry on tehnyt pitkän uran ja Joseph Lee Henryn uusin albumi ehti jo ilmestyä viime vuosikymmenen puolella. Näin The Gospel According to Water on Henryn viides pitkäsoitto 10-luvulla, minkä lisäksi herra urakoi studiossa tuottajan tehtävissä, tehden töitä kymmenien eri levyjen parissa. Tuohon kun lisää vielä muutamat työt biisinkirjoittajana mm. Madonnalle, niin onhan siinä vuosikymmeneen paljon tapahtunut.

Viidennellätoista albumillaan Henry jatkaa riisutun americanan tutkimista ja kääntämistä uudelle vuosituhannelle. Avainasemassa ovat akustinen kitara ja laulu, joiden yhteistyö on sanalla sanoen upeaa kuultavaa. Luonnollisesti kappaleet liikkuvat myös lähellä modernia folkkia, mutta selvimmin lyriikoihin nojaava levy on kuitenkin laulua ja lausuntaa suoraan sydämestä.

Henryn vahvuus on aina levännyt eri osasten ja vaikutelmien yhdistämisessä, pienen huilun antaessa Mulen folkahtavaan rakenteeseen syvyyttä ja sinkkuraita In Time for Tomorrowin haaveiluun rahdun enemmän painoa. Albumin syvän lämmin paletti ja sen säänpieksemät soundit muodostavatkin yhdessä jotain ainutlaatuista, jonka jäljillä jo Bob Dylan aikoinaan oli siirtyessään sähköisestä soundista edes ja takaisin.

Kenties juuri Dylanin tekemisiin selvimmin linkittyy myös toinen sinkkuraita Bloom, jolla Yhdysvaltain rikas kulttuuriperimä kuulostaa samaan aikaan niin kovin monelta ja yhdeltä. Tuo maahan on maahanmuuttajien rakentama, joten irlantilaiset ja englantilaiset vivahteet voivat vallan mainiosti sekoittua ranskalaiseen ja slaavilaiseen.

The Gospel According to Water ei varsinaisesti ottaen tarjoa mitään uutta ja ihmeellistä Joe Henryn maailmaan, mutta albumi osoittaa tekijänsä rautaisen ammattitaidon, sekä kyvyn tunnistaa kelpo kappaleen. Eipä ihme, että mies on niin tavoiteltu yhteistyökumppani rapakon takana.