Yorkston/Thorne/Khan: Navarasa – Nine Emotions

Domino

Genrerajat vääntyvät jälleen ennenkokemattomiin muotoihin, kun kokeellista maailmanmusiikkia luova trio antaa kolmannen julkaisunsa yhdistää idän ja lännen useilla eri tasoilla. Trio kävi minulle tutuksi jo edellisen pitkäsoittonsa tiimoilta, vaikka en sitten lopulta arvannutkaan arvioida Neuk Wight Delhi All-Stars -albumia. Olen jälkikäteen katunut jänistämistäni, ja nythän sain mahdollisuuden korjata tilanteen, kun trion kolmas pitkäsoitto ilmestyy.

Nine Emotions -teoksen idea on helppo ymmärtää jo nimestä. Tässä käydään siis läpi yhdeksän eri tunnetta/tunnetilaa ja mikään ei tietenkään ole aivan yksiselitteistä, kun hindulaisen kulttuurin ja uskonnon pohjavesistä nostetaan sankokaupalla tuoretta vettä länsimaisen musiikkipohjan päälle. Tunteet ovat kuitenkin kaikki rajat ylittäviä, minkä tämä kiekko osoittaakin selvästi.

Soittimina sähköiset basso ja kitara ovat tasaveroisina eksoottisten torvien ja kielisoitinten rinnalla ilman, että kokonaisuus hajoaisi minkäänlaiseksi soundien halvaksi basaariksi, jossa kaikkea jännää on esillä vain hetken mielijohteesta. Ei todellakaan. Tämä äänten temppeli on rakennettu kivi kiveltä syvän rakkauden ja visionäärisyyden ohjaamina, enkä voi olla viehättymättä kolmikon näkemyksen hiljaisesta väkevyydestä.

Selvästikin rakkautta käsittelevä Song for Oddur on pop-helmi, josta itsensä The Beatles olisi ollut ylpeä ja skotlantilaisen Yorkstonin luoma The Shearing’s Not For You on herkullinen folk-viisu intialaisilla maisemilla varustettuna. Kummallisempi näkemys samasta laaksosta on lähinnä Yorkstonin lauluun ja joko Thornen tai Khanin rytmikkääseen vokaalikikkailuun rakentuva Twa Brothers, jossa varisten rääyntäkin istuu jotenkin kuvaan mukaan.

Navarasa – Nine Emotions on rohkea paketti hindulaista, kelttiläistä, angloamerikkalaista ja kaiketi hieman persialaistakin perimää. On klisheistä sanoa, että tämä on maailmanmusiikkia ilman rajoja, mutta minkäs teet – tällä erää asiat vain ovat näin.