Ilkka Arola Sound Tagine: Land Ahead!

Flame Jazz Records

Ilkka Arolan reilun kahden vuoden takainen soololevy From the Depths of the Earth järisytti allekirjoittaneen maailmaa siinä määrin, että trumpetistin uuden kokoonpanon albumi nosti välittömästi odotukset kattoon. Menoa ei haitannut edes se, että Land Ahead! ehti ilmestyä jo viime lokakuun lopussa.

Siinä missä em. kiekko ammensi syvään ja estoitta Lähi-Idän, Afrikan ja Aasian runsaista musiikkiperinnöistä, on uusi levy mielestäni tyyliltään, hengeltään ja kulultaan lähempänä Balkanin musiikillisia keittopatoja. Toki soundeissa ja ratkaisuissa on helppo aistia myös kaukaisempien rantojen huminaa ja eksoottisten puutarhojen tuoksuja, mutta kokonaisuutena Land Ahead! on mielestäni monin tavoin eurooppalaisempi.

Kahdeksan raidan ja vajaan kolmen vartin mittainen instrumentaalipläjäys kulkee tietysti trumpetti edellä, mutta myös muut soittimet saavat hetkensä ja paikkansa. Etenkin perkussionistilla vahvistettu rytmiryhmä tekee melkoista jälkeä perustusten parissa, joten hattua päästä ja kumarrusta Eeti Niemisen (rummut), Topi Korhosen (basso) ja Juuso Hannukaisen (perkussiot) suuntaan.

Tyylillisesti rajat ylittyvät siinä määrin, että mistään yhdestä genrestä tai edes genreryppäästä on turha puhua. Maailmanmusiikki on terminä jo harmillisen kulunut, mutta se toimikoon perustana jonka päälle viskotaan eri kansanmusiikkien osasia, progea asennetta, hiukan rockinkin räimettä, sekä tietysti uutta ja kaavoista vapaata jazzia. Ja tämä on siis vasta pyramidin pohja, jonka päällä on niin kovin, kovin paljon enemmän kerroksia.

Albumin sulkeva, päälle kymmenminuuttinen Fear of Darkness, lienee uuden kirjan kummallisin luku johon en oikein löytänyt järkevää kulmaa, mutta muuten tästä ei sitten narinan aihetta löydykään. Sen sijaan Leadershippingin kaltainen rytmi-ilottelu ja Saba Dancen riehakas jalalla koreasti lyöminen veivät välittömästi mennessään. Trumpetti on kuningas, ainakin tällä kukkulalla, tai oikeammin pyramidilla.