Juggling Jugulars: Insurrection

Musakonttori

Juggling Jugularsin uusin pitkäsoitto ehdittiin julkaisemaan itse asiassa jo viime vuoden lopulla, mutta pieni viive ei vahingoittane ketään. Halki vuosien ja vuosikymmenien ryhmä on uskonut hardcorella vahvistettuun punk rockiin, eikä tilanne ole muuttunut mihinkään uusimmalla albumilla.

Viime vuonna 30-vuotista uraansa juhlinut ryhmä on elänyt aina vuoristoratamaisesti, mutta jopa JJ:n mittareilla vuosi 2019 oli melkoista kyytiä. Jälleen kerran nousujohteista vaihetta elävä bändi menetti kitaristi Tero Luoman taivaallisen orkesterin riveihin, mutta kiekon aggressiokertoimiin kaikella tapahtuneella ja koetulla ei ole ollut kuin lisäävä ja syventävä vaikutus.

JJ:n taito pitää asiat simppeleinä ja samaan aikaan kiehtovan kimurantteina saa jälleen kerran raapimaan päälakea ja nostamaan siinä samalla hattua. Esimerkiksi kiekon ainoa kolmen minuutin rajapyykin rikkova Discotent on periaatteessa päätynyt vääriin bileisiin, mutta jotenkin taika toimii alle kaksiminuuttisten Pressuren ja Network of Friendsin rinnalla, vaikka jälkimmäinen veto on melkoista pikakaistakaahausta. Nopeiden pistojen melodisemmassa laidassa rymyävä 2000 Dreams on myös kelpo osoitus siitä, että tutut palikat voi edelleen pinota mielenkiintoisiin ja ensiluokkaisiin pinoihin.

Insurrection näkee bändin terävöittävän ilmaisuaan. Se on samalla kiukkuisin ja tehokkaimmin aiheisiinsa pureutuva albumi moneen, moneen vuoteen, joten vaikka yksi on joukosta poissa, en voi kuin ennustaa bändille loisteliasta punk-tulevaisuutta 20-luvun sarastuksessa.