Poison Whisky: Enter the Meatgrinder

Lattamoro Records / Keravan Ääni ja Levy / South Coast Productions

Suomalais-saksalainen Poison Whisky osui saappaallaan keskelle rock-kansan kollektiivista takalistoa, kun yhtyeen itsensä mukaan nimetty debyyttialbumi julkaistiin viime vuonna. Poison Whisky oli kahdentoista luunkovan raidan paketti, kuten on myös tämä toinen pitkäsoitto. Mittaa on kertynyt karvan verran enemmän, mutta tähän syynä on lähinnä albumin sulkeva Modern Man, joka ainoana vetona ylittää kuuden ja seitsemän minuutin raja-aidat ja nostaa näin kipaleiden keskimitan kolmen minuutin tienoille.

Mutta peremmiltään tässä on kyse alle kolmen minuutin mittaisista iskuista, joissa rupisin mahdollinen rock soi Motörheadin hengessä, virne tiukasti suupielessään. Soundit ovat raa’at, ronskit ja roisit, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö kitara-basso-rummut kolmion luomasta tulihelvetistä saisi selvää. Puuroutuminen ja tunkkaisuus kun kuuluvat amatööreille näissä karkeloissa, joissa Jarva - Valanne - Schäfer -vitja vie kuulijaan kuin rengasta alamäkeen.

Nimipolitiikka antaa viiden, kolmen ja yhden pisteen vihjeitä siitä, kuinka paljon kieli on milloinkin painunut vasten poskea. Ain’t Looking for Löve, Rub It in Your Skull ja Hell is Where Your Heart Is - kyllähän tässä The Stooges kieltämättä kohtaa Carnivoren, Peer Güntin viskatessa hiukan sivummalla laattaa aidan vihreämmälle puolelle.

Enter the Meatgrinderin muoto ja henki ovatkin suoranaista hermoherkkua, mutta ikäväkseni joudun toteamaan, että visvaiset käärepaperit eivät saa peitettyä sisuksen hetkittäistä höttöyttä. Tai toisella tapaa todettuna: kovia biisejä on paljon, mutta niiden heikommat versiot olisi kannattanut heivata matkasta, vaikka kiekon mitta olisi sitten jäänytkin alle pitkäsoiton.