Elifantree & T�l�l�b: Blood Moon

Eclipse Music

Kun puhutaan kokeellisesta musiikista, puhutaan viel� normaalia enemm�n mielikuvista kuin mist��n tarkkaan rajattavista asioista, sill� termin �kokeellinen� alle voidaan sijoittaa niin tavattoman paljon erilaista materiaalia. Onkin t�ysin jokaisesta kuulijasta kiinni, mink� milloinkin kokee �kokeelliseksi� ja mit� kaikkea tuolla termill� ylip��t��n voidaan kattaa.

Elifantree on perustettu vuonna 2007 ja ensilevyns� kolme vuotta my�hemmin julkaissut trio l�hti matkaan jostain jazzin tiet�milt� ja on edennyt sittemmin yh� syvemm�lle em. kokeellisen musiikin saralla. T�l�l�b on puolestaan luonut elektronista taidemusiikkia vuodesta 2014 l�htien ja paikoin uusklassiseksikin miellett�v� musiikki on niin ik��n koetellut rajoja ja normeja.

Blood Moon on n�iden kahden ennakkoluulottoman yhtyeen yhteisalbumi, jonka juuret juontuvat kes��n 2018 ja Meid�n Festivaali -tapahtumaan. Nimens� kyseisen tapahtuman aikaan osuneesta kuunpimennyksest� saanut albumi on matka ��nten avaruuteen, ja niiden tuolle puolen yll�mme avautuvan avaruuden ��rett�myyteen.

J�ttim�inen Horsehead Nebula ja Orionin vy�st� l�ytyv� Alnitak viev�t kuulijan t�htienv�liselle matkalle, puhaltimien ty�st�ess� retromodernia ��nten t�htikarttaa. Vokaaleja kuullaankin v�h�n, mutta niiss� pieniss� hetkiss� Anni Elif saa kyll� liikett� Motioniin ja hengen Sieluun. Kyse onkin eri ainesosien hienovaraisista suhteista ja j�nnitteiden keskin�isist� tasapainoista rajavy�hykkeiden h�m�rtyess�.

Blood Moon sijoittuu musiikin rajattomassa kaikkeudessa kielt�m�tt� taidemusiikiksi mielletyn suunnan sektorille, mutta samalla se saa pohtimaan mit� �taidemusiikki� ensinn�k��n on. Niin, kyse on lopulta mielipiteist� ja vaikutelmista, mutta my�s siit�, kuinka paljon musiikki puhuttelee ja miss� m��rin se synnytt�� mielikuvia. Itselleni Blood Moonin pitk�t instrumentaaliosuudet ja avarat ��nitilat edustavat paikkoja ja tiloja klassisen musiikin, ambientin, jazzin ja taidepopin tuolta puolen.