Jaakko Eino Kalevi: Dissolution

Weird World

Jaakko Eino Kalevin uusinta albumia kutsutaan minialbumiksi, mutta kun kokonaismitta ylitt�� puolen tunnin rajan, voi Dissolutionia mielest�ni kutsua jo ihan hyv�ll� syyll� pitk�soitoksi. Siin� miss� elektronisen popin syvemmiss� vesiss� tutkimusmatkojaan suorittava artisti oli viime vuonna hieman hukassa Out of Touch -albumillaan, on Dissolution mit� vakuuttavin siirto astetta funkimman soundin suuntaan.

Seitsem�n raitaa nivoutuvat vieh�tt�v�sti toisiinsa ja t�ydent�v�t kuin huomaamatta toisiaan, kuten tarkoin rakennetussa albumikokonaisuudessa kuuluukin. Biisien unenomaiset laulusoundit ja arjen normien pinnan alla kulkeva kokonaisuus viev�t kuulijan kuin huomaamatta paikkoihin, jotka samaan aikaan ovat tuttuja ja �jostain muualta�. Luvuissa on samoja aineksia ja silti ne ovat uniikkeja, vaikka k�yt�ss� ollut ty�kalupakki onkin rajallinen � rajat on vain osattu hy�dynt�� poikkeuksellisen tehokkaasti.

Esimerkiksi nimibiisin veijarimainen soundiruuvailu tuo mieleen Bowien tarpeettoman aliarvostetuksi j��neen Lodgerin villit hetket ja toinen mainio suuntaviitta voisi olla nuori Talking Heads, tosin Jaakko Eino Kalevin tapa l�hesty� musiikkia on monta astetta pehme�mpi ja rennompi. Retroista synasoundeista poikkeuksellisen korkealle kantavan ponnahduksen saava The Source of the Absolute Knowledge pinoaa palikat kraftwerkismin tuella ja I Am Looking Forward t�hyilee suoraan tanssilattian keskustaan.

Niinp� kun albumin sulkeva instrumentaaliraita Conceptual Mediterranean (Part 2) viimein haipuu hiljaisuuteen, en voi kuin ylist�� Jaakko Eino Kalevin poikkeuksellisen loistavaa s�vellysty�t� ja sounditajua. Maastamme, tai maailmastamme, ei l�ydy mit��n t�m�n veroista, ja se on paljon sanottu se. Viel� kun biisikyn�n ter��n saataisiin se viimeinen kymmenen pinnaa lis��, niin vain taivas olisi rajana.