VIMMA: Meri ja avaruus

Eclipse Music

On klisheistä todeta kuinka merkittävä ensivaikutelma onkaan, mutta isoja kirjaimia suosiva VIMMA iski folkin, progen, popin ja ties minkä voimin itsensä kerrasta muistipiireihin mitä suurimmalla lekalla. Yhtyeen itsensä mukaan nimetty sinkku antoi live-energian virrata ja pari kuukautta myöhemmin Studio Live EP jatkoi rohkeasti kalevalaisen taidepopin työstämistä moderneilla välineillä ja keinoilla, hinkkausta vältellen.

Yhtyeessä on jäseniä kuin suurperheessä ja perinteinen sähkökitara-basso-rummut kolmio on vain osa suurempaa kokonaisuutta. Viulut ovatkin usein näkyvin elementti runomaisten lyriikoiden rinnalla ja piano saa kutoa tunnelmaa tahollaan siinä missä saksofonikin. Eivätkä kaikki soittimet suinkaan messua jatkuvasti yhdessä, vaikka äänekkäämpiäkin vaiheita tietysti matkan varrella piisaa, mutta tärkeämpää tässä kaikessa on yksityiskohtien runsaus, kauneus, voima ja tarvittaessa myös vasten kasvoja iskevät yllätykset.

Albumin alku kulkee instrumentaalivirtana, kunnes kuusiminuuttisen Tänne saakka ei paista aurinko -raidan soitua miltei viisi minuuttia, liittyy vokalisti Eeva Rajakangas mukaan ääneen, lausuen modernia, kantaaottavaa runoutta. Ja tästä se sitten tosissaan lähtee liikkeelle. Em. pikkujulkaisuilta mukaan ei ole mahtunut ainuttakaan kappaletta ja hyvä niin, sillä näin Meri ja avaruus saa kulkea täysin vapaana historian painosta.

Kahdeksas päivä lienee kiekon helpoimmin lähestyttävää laitaa, sillä vaikka ytimeltään mainio pop-kappale poukkoilee kansanmusiikin ja modernin runouden välillä, on sen progehtava sielu tavallaan tuttu. Viehätyin kovasti myös 8.0-kappaleen möyrintään, joka velloo vuoksen tavoin raskaan äänivallituksen ja paljaaksi vetäytyvien rakenteiden välillä, vokaalien noustessa jälleen yhden soittimen asemaan.

Päivänpolttavien aiheiden käsittely musiikin kautta on aina vähintäänkin riskialtista toimintaa, samoin eri genrejen sotkeminen toisiinsa näinkin roisilla tavalla. Mutta toisaalta: ilman rohkeutta, kunnianhimoa ja uskallusta tämäkin albumi olisi voinut helposti jäädä ainoastaan ihan kivaksi piirtelyksi.