Neverlearn: We Want More

Fast Decade Records

Olen huomannut, että punk-levyt elävät ja kuolevat pitkälti ensimmäisen kappaleensa viitoittaman tien mukaisesti. Mikäli iskut eivät löydä kohteitaan ensimmäisissä rynnäköissä, eivät ne todennäköisesti aiheuta sen kummempaa huminaa enää myöhemminkään. Tätä havaintoa voi soveltaa tietysti moniin muihinkin genreihin, mutta nopeamman puoleisessa punk rockissa se tuntuu olevan jo osapuilleen sääntö.

Tämän johdatuksen jälkeen onkin aiheellista kysyä: kuinka vahva avausbiisi Neverlearnin My Basement sitten oikeasti on? Ja vastaukseksi voin todeta: ehdottomasti parhaimpia avauslyöntejä ainakin tämän vuoden puolella. Jostain päin Suomea kotoisin oleva punkretkue iskee biisinsä ja albuminsa alkuun yhteislaulua, josta päästään jouhevasti melodisen, hakkaavan ja mehukkaasti nykivän kipaleen kimppuun. Oleellinen taotaan kansiin alle kahdessa minuutissa, eikä ryhmä tarvitse juuri enempää aikaa myöhemminkään, kun kymmenen siivun mittainen albumi käydään lävitse.

Pohjoisamerikkalainen, nopea ja tarttuva melodinen punk rock on kasvanut vuosien saatossa melkoiseksi alagenreviidakoksi, mutta Neverlearn on suhteellisen uskollinen alkuperäiselle suuntaukselle. Eli nopeus ja rosoisuus käyvät jatkuvaa kamppailua keskenään siten, että vaikka pinta on karheaa, tarttuu se siitä huolimatta hanakasti kiinni. Forget Your Namen napakka melodia ja hieman myöhemmin kuultavan Pest Controlin astetta metallisempi rynkytys toimivatkin tienviittoina matkalla kohti onnistunutta albumikokonaisuutta.

Eihän tässä punkin kivipyörää varsinaisesti uudelleen keksitä, mutta se saadaan potkittua melkoiseen haipakkaan. Ja tuo riittää vallan mainiosti ainakin minulle.