DIIV: Deceiver

Captured Tracks

New Yorkin Brooklynistä kotoisin oleva DIIV sai alkunsa, kun vokalisti/kitaristi Zachary Cole Smith halusi tehdä jotain hieman muuta. Tässä tapauksessa tuo muu tarkoitti sitä, että bändin vuoden 2012 esikoisalbumi Oshin sai kellua ja velloa dream popin pumpulisissa maailmoissa.

Alun siirtoa voi pitää rohkeana, sillä aiemmin Smith oli soittanut melko rosoistakin rokkia eri bändeissä. Neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Is the Is Are siirsi DIIVin voimapistettä rokimpaan suuntaan, vaikka unenomaisuus pysyikin yhä olennaisena osana mukana ja tuolla samalla radalla jatkaa myös Deceiver.

Deceiver käsittelee pettämistä, petetyksi tulemista ja raskasta omien tuntojen ruotimista, jossa kertojaa ei säästetä sen enempää kuin muitakaan. Yhtye ei varsinaisesti väännä asioita rautalangasta, mutta turhautuminen, pettymys ja suru vuotavat kyllä raidoista lävitse tahtomattakin. Samalla Smith & kumppanit ovat nojanneet aiempaa raskaampaan ja metallisempaan kitaravallitukseen, joka saa toisinaan äityä aina grungemyllytykseksi saakka. Onkin täysin kustakin kuulijasta kiinni, pitääkö tätä askelta toivottuna vai harmillisena, mutta ainakin ero entiseen on selvä.

Deceiver on kiistatta raskas ja puhutteleva albumi, jonka syntyhistoria on täynnä angstia, murheita ja kaikkea muuta ihmispoloja koettelevaa. Itse lopputulos on kuitenkin, erityisesti kuuntelukertojen karttuessa, kovin yksipuinen ja samoja palikoita kerran toisensa jälkeen pyörittelevä. Pitkäsoitto lieneekin tekijöilleen erittäin terapeuttinen kokemus, mutta samalla Deceiver on kääntynyt niin tiiviiksi silmukaksi, ettei sen sisään tahdo enää ulkopuolinen päästä.