Julkaistu: 08.10.2019
Arvostelija: Mika Roth
Omakustanne
Aiemmin jo yhden EP:n julkaissut helsinkiläinen laulaja/lauluntekijä Mardi Tickle esittää englanninkielistä musiikkia, josta artisti itse käyttää menevää nimitystä ”soul-glam rock”. Esikoisalbumille kipaleita on kertynyt yhdeksän kappaletta, kokonaismitan asettuessa hieman puolen tunnin tuolle puolen.
Jos musiikin kuvausta lähtee purkamaan osiin, niin vivahteikkaan vahvoissa vokaaleissa on kiistatta soulia ja mm. Scissor Sistersiltä omaksuttu kimalle lentelee ilmassa. Eikä tämä ole mitään keijupölyä, vaan syvältä kumpuavaa voimaa, joka välittyy etenkin vokaalien avulla. Mardi Ticklen laulu onkin albumin suurin voimavara ja neito saa monet keskinkertaiselta tuoksahtavat biisit syttymään tuleen sielukkaalla laulullaan. Harmi että biisimateriaali, tai ainakaan näillä sovituksilla ikuistetut versiot, eivät nouse esittäjänsä tasolle kuin hetkittäin.
Rytmipuoli asettuu mielestäni enemmänkin tanssilattioiden kuin rock-areenoiden puolelle, mutta vaikka koneet säksättävät ja pulputtavat taustalla, annetaan myös sähkökitaran murista maltillisesti ja helkkyä heleänä. Yleisen asenteen puolelta voi myös löytää rockin kapinaa ja voimaa, esimerkiksi Fly on mitä suorin mahtirockballadi ja The Story Goes On notkistaa polvia seiskarisoundeillaan.
Onnistumisia listatessa on hyvä mainita myös Algorithm Life, joka polkee jalkaa tanssilattiasta 70-luvun rohkeudella ja 10-luvun soundeilla, sekä ainoana raitana alle kolmen minuutin kirivä Diva, jolla Mardi Tickle viistää läheltä Madonnan Like a Prayerin aikakautta.
Helsinkiläinen laulaja/lauluntekijä esittää sielukasta, englanninkielistä soul-glam rockia.
Linkit:
facebook.com/marditickle
instagram.com/marditickle
(Päivitetty 27.2.2023)