Julkaistu: 01.10.2019
Arvostelija: Mika Roth
Texicalli Records
Tamperelaistunut laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen kävi ensi kertaa tutuksi, kun Millaisten vetten ääreen -sinkku päätyi käsiini melko tarkkaan vuosi sitten. Folkin ja jazzahtavan poplaulelman liitto toimi entistä vahvemmin keväisellä Keitä me olemme -sinkulla ja koko albumi on nimetty tuon hienon kappaleen mukaan, joka etuoikeutetusti saa myös avata Kärkkäisen soolodebyytin.
Kärkkäisen säveltämät ja sanoittamat kappaleet toistavat folkin viehättäviä, ilmavia ja heleitä kaavoja, tarttumatta silti tarpeettomasti menneeseen. Vähäeleisesti mutta vakaasti lauletut vokaalit nousevat luonnollisesti jokaisen numeron keskiöön, mutta akustinen kitara ja Sami Sippolan tenori- ja baritonisaksofoni ovat monessa risteyksessä, mutkassa ja hiljaisessa hetkessä paljon vartijoina. Samoin säästeliäästi annosteltu piano toimii albumia lujittavana tekijänä ja toisinaan myös johdattajana, äänten asettuessa lohduttavan iltausvan tavoin maailman ylle.
Pientä irtiottoa tehdään kun Huono ja kelvoton pistelee neulojaan svengaavammin, mutta todellinen yllätys on Vuoren juurella, joka esitetään duettona Ville Leinosen kanssa. Albumin sulkeva Talo lainaa puolestaan varoittamatta Edu Kettusen Lentäjän poikaa, josta ei kuitenkaan tehdä mitään kiviriippaa omaan kaulaan.
Vahvojen sinkkujen jatkoksi julkaistu albumi tekee kunniaa niin Kärkkäiselle, kuin hänen yhtyeelleen, jonka kanssa kaikki sovitukset on tehty. Tämä on perinteiseen nojaavaa ja silti modernia folk-musiikkia, jossa on tilaa kasvaa, kehittyä ja löytää aina vain uusia paikkoja.
Tamperelaistunut laulaja/lauluntekijä, jonka pop heijastelee niin kevyen jazzin kuin modernin folkinkin vaikutteita.
Linkit:
kielokarkkainen.fi
facebook.com/kielomusiikki
instagram.com/kieltsi
(Päivitetty 27.1.2024)