Julkaistu: 21.09.2019
Arvostelija: Mika Roth
Blackstar Halo: Siren
Inverse Records
Melodista metallia hienoisella rockmetalli-kulmalla takova Blackstar Halo antoi jo kelpo myrskyvaroituksen taannoisella The King -sinkullaan. Edellisellä vuosikymmenellä ahkerasti pienjulkaisuja pyöräytellyt yhtye julkaisi esikoisalbuminsa nykyisen nimensä alla vuonna 2010. Aiemminhan ryhmä tunnettiin Downfall-nimisenä, millä otsakkeella ryhmältä ilmestyi My Last Prayer niminen pitkäsoitto jo vuonna 2002.
Mennyt on mennyttä ja Siren laulaa selvästi tämän päivän hengessä, vaikka soundissa onkin vahvat Göteborg-vivahteet, kuten saatesanoissakin huomataan jo mainita. Melodisen metallin saralla suomalaisilla bändeillä on kautta aikain ollut ongelmia saavuttaa se sama raskaan tarttuvuuden taso, joka tuntuu onnistuvan länsinaapureiltamme luonnostaan. Raskaan mutta samaan aikaan pehmeän äänivallin rakentaminen siten, että asenteesta ja metallisuudesta ei tarvitsisi tinkiä tippaakaan: siinäpä sitä on haastetta.
Ja mitä vuosia paluutaan odotuttanut Blackstar Halo sitten tekeekään? Täyden pistepotin metallilevyn, jolle on haastavaa hakea verrokkia tästä päivästä, saati sitten menneistä päivistä. Sinkkubiisit The Queen ja em. The King ovat majesteetillista mankelointia, joiden seurassa rauhallisempi Wolf the Mender tunnelmoi virran toisella puolella. Downfall vinkkaa koskettimillaan ja laulumelodiallaan vuosituhannen alkuun rakentavassa hengessä ja myös Perdition’s Air osuu tonttiin, vaikka rahdun kevyempi muoto aluksi arveluttikin.
Siren on niitä albumeita, joilla jokainen palanen asettuu jo muutaman kuuntelukerran jälkeen paikoilleen, eikä ainuttakaan raitaa tule ohitettua kovemmankaan voimatoiston myötä. Pitkään se otti, mutta odotus kannatti.
Suomalainen melodista, raskasta ja modernia metallia poikkeuksellisen mausteisena seoksena tarjoileva orkesteri.
Linkki:
blackstarhalo.com
(Päivitetty 21.9.2019)