Ali Alikoski: Hyv�sti hiljaisuus

Stupido Records

Nuoruudessaan Keba-yhtyett� kipparoinut Ali Alikoski juhli taannoin 60-vuotisp�iv��ns�. Samalla mies p��tti yhdeks�n vuoden mittaiseksi venyneen kuivan kauden soolopitk�soittojen saralla, kun osuvasti nimetty Hyv�sti hiljaisuus teki viimein jatkoa vuoden 2010 Levottomat sielut -albumille.

Vuodet ovat siis kuluneet, muusikko ei niink��n, ja Hyv�sti hiljaisuus -kiekolla Alikoski soundaa tuoreelle, elinvoimaiselle, sek� toisinaan yll�tt�v�nkin rosoiselle. ��nitt�j�n, miksaajan ja tuottajan palleilla urakoinut Mara Salminen on hakenut Alikosken kanssa kiekolle Kebalta tuttua �herkk�� betonia�, eik� lopputulosta kuunnellessa voi kuin ihailla kovaa herkkyytt�, sek� menneen ja nykyisen liittoa.

Soundit ovat tietysti yksi t�rke� asia kiekkoa kasatessa, mutta ilman kunnon biisimateriaalia mik��n soundipakki ei kanna albumia maaliin saakka. Pitk�n soolouran ja runsaan musiikkity�l�isyyden voisi viel� olettaa tylsistytt�neen biisikyn��, tai tuoneen mukaan tarpeettoman l�pin�kyv�� sapluunoihin turvautumista, mutta Alikosken kohdalla moiset pelot voi sys�t� syrj��n. Kiekon kymmenen raitaa ovat selv�sti tarkkaan valittuja ja luultavimmin ainakin osin pitk�n kaavan kautta hiottuja helmi�, jotka piirt�v�t tekij�ns� siluettia viiva kerrallaan.

Kuluneet vuodet ovat tuoneet mukanaan verkkaista viisautta, kun el�m�n eri virtauksissa on ehtinyt ajelehtia sen toisenkin kierroksen. P��t�sraita Naiselle kasvaa suorastaan Leonard Cohenin mittaiseksi ylistykseksi ja Hyv�sti hiljaisuus huokuu my�s l�mp�� ja voimaa iskev�n rytmin, rosoisen kitarasoundin ja v�h�eleisten lyriikoiden kautta.

Hyv�sti hiljaisuus on klisheisesti todeten el�m�nmakuinen albumi, jolla tekij� tutkii poprockin ja sielunsa rosoisempia laitoja. Toivottavasti uusi albumi tarkoittaa my�s sit�, ett� vastaavan mittaista hiljaisuutta ei en�� vastaisuudessa koeta Alikosken soolouralla.