Kansakunnan Ylpeys: Kansakunnan Ylpeys

Ektro / Ruton Music

Taitaa taas nousta sarkasmin tuoksu taustalta, kun oululainen Kansakunnan Ylpeys julistaa omaa näkemystään kansakuntamme eri tiloista, paikoista ja asioista. Yhtyeeltä on jo aiemmin ilmestynyt yksi pitkäsoitto, mutta syystä tai toisesta bändin esikoinen vilahti Desibeli.netin tutkaruutujen ohi.

Toinen kerta kuitenkin toden sanoo ja hyvä niin, sillä tokihan näin messevästi poukkoilevasta musiikista tulee kokea ylpeyttä. Ryhmän itsensä mukaan nimetty kiekko ei teknisesti täytä pitkäsoiton mittaa (kokonaiskesto jää reilusti alle puolen tunnin), mutta on näillä yhdellätoista raidalla sen verran annettavaa, että jätetään saivartelut toiseen kertaan. Musiikillisesti Kansakunnan Ylpeys kuuluu punkin puolelle, mutta onhan näillä siivuilla myös selvää lukkarinrakkautta niin noise rockin, postpunkin kuin alkukantaisen uuden aallon palosieluisuudelle, joka väritti suomalaista punkmaisemaa jo alkupisteessä.

Ainoana yli kolmen ja neljän minuutin virstanpylväiden yli pinnistävä Sillat ja suisto postpunkkaa lupaavasti ja osasiinsa nähden hetkittäin yllättävänkin maltillisesti etenevä Vuokratalo iskee vimmallaan kuin lapio otsaan. Käheästi huutava miesvokalisti kärsii lievästi yksipuisuudesta, jota yllättäen väritetään naislaululla Päässä surisee -raidalla. Vaihtelua olisi voinut olla enemmänkin.

Kansakunnan Ylpeys on siitä harmillinen kiekko, että se kuulostaa parhaimmiltaan noin kolmannella pyöräytyksellä. Tuon jälkeen joidenkin kipaleiden heppoisuus saa skippailemaan raitoja, ja jo valmiiksi lyhyt paketti lyhenee vain entisestään.