HENNT: HENNT

Omakustanne

Elektronista ja sangen ambientmaista musiikkia luova HENNT on sama asia kuin Turussa päin asusteleva Tuukka Henttonen, joka aiemmin on vaikuttanut ainakin kerrassaan erinomaisessa Transdela-yhtyeessä. Siinä missä Transdelan elektroninen unelmointi saattoi toisinaan olla tarpeettomankin kolkkoa ja ahdistavaa, on HENNT päättänyt suunnata hieman toisenlaisten autobahnien ja digivirtojen varrelle.

Esikoisalbumilla elektroniikka soikin ilmavana, tuikkivana ja kevyenä, vaikka arsenaali ei pohjimmiltaan ole niin kovin radikaalisti muuttunut. Albumi on kuitenkin mielestäni monellakin tavoin positiivinen, elämänmyönteisempi ja nostattavampi, sellaisella sopivan 70-lukulaisella Kraftwerk-kulmalla. Eikä tämä tarkoita sitä, että biiseissä kirmattaisiin pitkin aurinkoisia kukkaniittyjä ja halattaisiin joka ikistä puuta ja pupujussia. Kyse on enemmänkin asenteellisesta siirtymästä ja siitä, että soundien sallitaan nousta aurinkoisemmalle puolelle ambientin betonikehtoa.

Good Time to Be Alive (1864-2040) saa jopa lopun kirskuvat äänet liittymään muun teoksen voimaa pulppuavaan juoksuun ja End of an Era (sexagenarians of today) tuikkii synapulsseja kuin Jean-Michel Jarre konsanaan, Closure ujuttaa puolestaan virtaan mukaan 00-luvun soundia juuri sopivissa määrin. Rauhallisemmassa laidassa lepää majesteetillinen Nocturnal Navigation at Ahteentaka, jota voi käyttää vaikka yösuunnistuksen taustamusiikkina, kuten nimikin jo viittaa.

Elektronisen musiikin populaarimmalla puolella on ollut riittämiin tilaa sitten saksalaisten 70-luvun suuruuksien raivattua sinne uusia tiloja, yhdessä Brian Enon ja muiden visionääristen brittien kanssa. Siellä jossain HENNT voisi myös kasvaa ja kehittyä, mikäli projekti vain jatkuu yhtä albumia pidemmällekin.