Isonmäen Työttömät Hitsarit: Halpaa viihdettä

Omakustanne

Isonmäen Työttömät Hitsarit julkaisivat viitisen vuotta sitten pari pikkukiekkoa, jotka päätyivät Desibeli.netinkin ihmeteltäviksi. Nyt on ryhmän debyyttialbumi viimein valmis, eikä sillä kuulla ymmärtääkseni ainuttakaan aiemmilla julkaisuilla kuultua siivua.

Vaikka kannet ja kuoret ovat uudet, on bändin tyyli ja työkalupakki edelleen vanha ja tuttu. Ja miksi toisaalta lähteä sorkkimaan hyväksi havaittua kaavaa, koska trion punkahtavassa suomirockissa on taatusti riittämiin kulmia, luonnetta ja sitä kuuluisaa vetovoimaa. Vai oliko se työntövoimaa?

Kymmenestä siivusta löytyy yllättäen vain yksi alle kolmiminuuttinen vetäisy, neljän raidan ylittäessä jo neljän minuutin virstanpylvään ja kaiken kukkuraksi ankkuriviisu Jyrkyri porskuttaa lähemmäs kuutta minuuttia. Tosi-tv saastaa rakentavasti kritisoiva Halpaa viihdettä kierrättää vanhaa Irwiniä hyvän maun rajoissa ja avausbiisi Pomo ja poliitikko antaa krediittejä myös Jean Sibeliuksen suuntaan, mutta todellisuudessa ryhmän pomo on yhä ja edelleen Tupu Lappi.

Hiljalleen petraava hitsarijoukko saakin aikaiseksi ensiluokkaista saumaa, jossa piisaa rosoa, väriä ja haponkestävyyskin on kohdillaan. Ei tämä kenties mitään raja-aitoja kaada, mutta porskuttaa omalla radallaan mallikkaasti.