Lone Deer Laredo: Vol. 1

Ivana Helsinki Records

Ennen kuin kerron mitään sen enempää Lone Deer Laredon taustoista, haluan korostaa yhtyeen ensimmäisen albumin poikkeuksellista voimaa. Tähän maailman aikaan kun harvat enää jaksavat uskoa rakkauden loputtoman voiman ylistämiseen rauhallisen, melodisen ja kaihoisan musiikin keinoin. Lone Deer Laredo onkin Vol. 1 -albumillaan ilahduttavan kiireetön ja tunnelmallisella tavalla tyylikäs ihme, jonka musiikissa amerikkalaisen folkin rajattomuus, popin voima ja suomalais-ugrilainen kaiho seisovat tasavertaisina tekijöinä.

Niin, nyt lienee aika puhua niistä taustoista. Yhtyeen muodostavat tähän mennessä muista yhteyksistä kuin musiikista tunnettu Paola Suhonen, sekä Olli Happonen, jonka johtaman New Silver Girl -bändin Love Is Like a Goldmine -sinkku on hyvää vauhtia nousemassa allekirjoittaneen listoilla kotimaisten biisien kärkikymppiin tänä vuonna. Sävellystyössä Suhonen on vastannut urakan suuremmasta puoliskosta ja lyriikat ovat miltei täysin peräisin hänen kynästään, mikä hieman yllätti allekirjoittanutta. Lisäksi Nashvillessa saakka äänitetystä albumista pysty löytämään ainuttakaan tuotannollista virhettä tai harha-askelta, kokonaisuuden rakentuessa kuin luonnostaan raita kerrallaan.

Vol. 1 vihjaa jo alaotsikollaan, [1/7], että jatkoa on luvassa. Täyttyykö koko lupailtu seitsemän albumin sarja, siitä ei ole tätä kirjoitettaessa tarkkaa tietoa, mutta ainakin sarja on nyt saatu käyntiin. Upealla vinyylipainoksella tyylipisteissä ei ole säästelty ja luksukkaan laitoksen parissa viihtyykin huomattavasti pidempään kuin ankeiden digijulkaisujen ’katso loput facebookista’ viritelmien äärellä. Kirjaimellisesti paksun lyriikkavihkosen runsas kuvamateriaali taustoittaa myös jokaista kappaletta ja antaa niille runsaasti lisää syvyyttä.

Biisijoukon hitikkäintä laitaa edustaa puhdas rakkauslaulu True Light of Mine, jonka päämelodia on silkkaa kultasadetta ja muoto hipoo täydellisyyttä. Toinen avainkohta on kiistatta muusta materiaalista ulkorajoillaan erottuva Silver World, sekä Suhosen kirjoittama ja Rauli ”Badding” Somerjoen muistolle omistettu Stars, Stars, Ligths and Paradise, joka kertoo samalla paljon musiikillisista vaikutteista.

Taustoihinsa nähden hieman kuivasti nimetty Vol. 1 on vavahduttava tuttavuus, joka muistuttaa ajoista jolloin albumikokonaisuudet olivat nimenomaan kokonaisuuksia.