Bruce Springsteen: Western Stars

Kun artisti täyttää 70 vuotta, on paljon vaadittu että uuden albumin musiikillinen teema olisi hänelle täysin uutta. Kun niitä teemoja on kaksi ja ne rakentuvat kahden sanan ympärille, lienee paikallaan ottaa cowboy-hattu päästä jossain muuallakin kuin Nashvillesta pohjoiseen. Toisaalta, Bruce Springsteen oli tämän albumin ilmestyessä vielä 69-vuotias. Sehän on ihan eri kuin 70.

Ei ole toki tavatonta, että noilla mittarilukemilla lähdetään aikamatkalle nuoruutta muistelemaan. Pomon 19. studioalbumi yhdistää 1960-luvun Yhdysvaltain länsirannikolla syntyneen pop-musiikin ja villin lännen elokuvien tunnelmat yhteen tavalla, joka hämmentää melko paatunuttakin Springsteen-musiikin ystävää. Esimerkiksi Glen Campbellin tuotannolle nyökkäillään siellä sun täällä, mutta lopulta asialla on aina Bruce Frederick Joseph Springsteen ja hänen tunnistettava tyylinsä.

Tai hänen luoma hahmonsa. Cowboyhatussa ja buutseissa kansilehden sivuilla poseeraava multimiljonääri olisi naiivi tai jopa banaali näky, ellei olisi tietoinen levyn ideasta. Aina vaikeasti selitettävä elokuvallisuus musiikissa on voimakkaasti läsnä: lähes jokainen laulu istuisi draama- tai lännenelokuvan lopputeksteihin - kenties rempseästi rullaavaa Sleepy Joe’s Cafeta lukuun ottamatta. Tucson Train ja There Goes My Miracle istuisivat myös Pomon E Street Bandin ohjelmistoon.

Western Stars on ensimmäinen Springsteen-albumikokonaisuus yli 10 vuoteen, joka aidosti yllättää. Springsteen on läsnä hienovaraisella lämmöllä ja musiikkia nostattavat monipuoliset jousi- ja puhallinosuudet ovat poikkeuksellisen tyylikkäitä. Pomo tarjoaa sympatiaa kliseisten tarinoiden henkilöille tavalla, johon vain harva pystyy. Tekstien yksinkertaisuus ja tietynlainen sisältököyhyys tuntuu jopa tietoiselta ratkaisulta, joka kytkeytyy levyn teemaan. Kuin tarkoituksella poikkeus tähän sääntöön on nimikappale, jossa astutaan syöksykierteessä olevan länkkärinäyttelijän raskaisiin buutseihin.

Vinyyliaikojen jälkeen Springsteen-levyillä on ollut tapana haukata hiukan liikaa kakkua yhdellä kertaa - silloinkin, kun joku paloista on muhinut auringossa pilaantumassa. Tällä kertaa ainoastaan Drive Fast tuntuu tarpeettomalta 13 biisin joukossa. Huomionarvoista on myös se, että Western Starsin sanoitukset ovat täysin irti ajasta, jossa ne ovat syntyneet. Tämä viittaa tyyneen myrskyn edellä: uusi E Street Band -albumi julkaistaan sopivasti Yhdysvaltain vaalivuonna 2020.