Bleached: Don’t You Think You’ve Had Enough?

Dead Oceans

Jennifer ja Jessica Clavinin johtama Bleached julkaisee uuden albumin tasaisesti kolmen vuoden välein, bändin popahtavan punk rockin ja kipakan garage rockin jalostuessa hiljalleen ajan myötä. Kolmas albumi Don’t You Think You’ve Had Enough? onkin jo siinä määrin pop rockin puolelle asettuva joukko kappaleita, että listasijoitusten olettaisi kohenevan entisestään.

Aiempaa kevyempi soundi on kiistatta auttanut, kun albumia edeltäneistä sinkkubiiseistä Hard to Kill ja Kiss You Goodbye on ruuvattu nopeasti tarttuvia korvamatoja. Biiseistä ensinnä mainitun vihellyskoukku ja Somebody Dial 911 kokonaisuudessaan voisivat jopa olla peräisin joltain unohdetulta Blondien albumilta, mitä voi pitää jo melkoisena onnistumisena. Samoilla kulmilla viihtyvät myös melankolisella nostalgialla pelaava Valley to LA ja alkuperäisen rock’n’rollin I Get What I Need, joilla vilkuillaan olan taakse ja pohditaan elämän kulkua tämän kaiken keskellä.

Clavineiden biisikynän petraantunut terävyys tuntuu niin sävellys kuin sanoituspuolelle, ja rohkeita ovat myös siirtymät funk rockin ja postpunkin puolelle, jotka nostavat kolmannen pitkäsoiton tyyliltään laveimmaksi ilman että kokonaisuus vaikuttaisi kuitenkaan hajanaiselle. Bleached on kovin eri ryhmä kuin kuusi vuotta sitten debyytillään, mutta silti uudetkin biisit ovat tekijöidensä kuuloisia ja tuntoisia vetoja.

Popahtavamman linjan rinnalla Bleached jatkaa yhä myös 70-lukulaista rokkailuaan, avausraita Heartbeat Awayn ollessa noin kahden sydämensykäyksen päässä glamin kimallekentistä. Samaan sammioon rohkeammin kevyttä kitaraa ja pop-koukkua lisää Kiss You Goodbye, jonka svengaavassa kiemurtelussa ja ”woo-haa” välihuutojen avulla Clavineiden paketti nousee vielä kerran aivan uudenlaisille tasoille.

Don’t You Think You’ve Had Enough? summaa siis jo kaiken tähän asti koetun ja lisää bändin tarinaan kerroksia sekä syvyyttä. Lisäksi kun kiekolta löytyvät Clavineiden tähän mennessä parhaimmat biisit, voi albumia pitää yhtenä vuoden kovimmista amerikkalaisista rockpaketeista jo nyt. Ilman paria keskinkertaiselta tuntuvaa raitaa tässä olisi ollut kasassa jo viiden tähden paketti, eikä se nytkään jäänyt kauaksi.