Cityman 900: Modern Renassaince Man

Cityman Productions

Vaporwavea suomalaisille ja siinä samassa kaikille muillekin kuluttajille luova Cityman 900 on aiemmin tänä vuonna julkaissut jo pari sinkkua, jotka ovat pohjustaneet tätä pitkäsoittoa. Nyt kasassa on yhdeksän raidan kokonaisuus, jota täydentävät avauksena kuultava Intro ja lähes yhtä turhaksi lisukkeeksi osoittautuva loppunumero nimeltään Postmodern Trauma. Olisi levy selvinnyt ilman näitä 17 sekuntiakin, ehkäpä jopa paremmin.

Heti kärkeen on sijoitettu jo kevään korvalla ilmestynyt Consumer History X, joka onkin sinkuista se terhakkaammin etenevä, nopeiden elektronisten pulputusten luodessa pelikonsolimaista fiilistä. Vaporwavehan on useimmiten kevyeksi luokiteltavaa synainstrumentaalimusiikkia, jossa kiiltävän pinnan alla saattaa kulkea myös synkempiä juonteita, kuten tässäkin pikkuhelmessä. Hieman myöhemmin soiva High Fidelity on melko lailla samoista palikoista koottu pikselitorni, mutta pääriffin simppeli tehokkuus pelastaa pelin.

Albumin nimibiisi oli toinen sitä edeltäneistä sinkusta, ja Modern Renassaince Man on edelleen tekijälleen kunniaksi, vaikka jääkin tummempisävyisen Xanax Societyn ja mahdollisesti joko kreikkalaisesta filosofiasta, WALLE-elokuvasta tai kenties kummastakin innoituksensa saaneen Axiomin varjoon. Valolla ja varjolla leikitään, ja se kertonee omistakin mieltymyksistäni, kun bladerunnermaisemmat numerot jäävät vahvempina mieleen.

Kokonaisuutena Modern Renassaince Man on lievä pettymys, sillä tarpeettoman usein Cityman 900 päätyy samoihin ratkaisuihin, eikä soundipaletistakaan löydy riittävästi toisistaan poikkeavia työkaluja albumimitan haasteisiin vastaamiseen.