Atlantic

Stone Temple Pilots joutui grungen hulluina alkuvuosina varsinaisen sylkykupin asemaan. Pääsyy tähän oli niinkin suuri rikos ettei bändi sattunut olemaan kotoisin Seattlesta, joka kyseisen genren sisällä oli ainoa katu-uskottavuuden mittatikku. Näin kymmenen vuoden perspektiiviltä tämän kaltainen maantieteellinen pelleily tuntuu vain naurettavalta, mutta muistan elävästi itsekin miettineeni ”mistä ihmeestä tässä bändissä on kyse” -tyyppisiä kysymyksiä. No – STP:n Core -ensilevy ei ollut kovinkaan kummoinen tekele ja Thank You -kokoelma muistuttaa miksi. Plush, Sex Type Thing ja Creep olivat vuonna 1992 tyylikkään karheaa modernia rokkia, mutta kuulostavat nykypäivänä lähinnä Creedin ja Nickelbackin kaltaisten hirvitysten edeltäjiltä. Pioneeriksi STP:tä kukaan on tuskin kutsunut, mutta uransa alkuvaiheessa bändi ei ollut edes kovin hyvä perässähiihtäjä.

Maailma on kuitenkin ihmeellinen paikka. Ihmiset tappavat toisiaan donitsien vuoksi ja bändit, joista ei ikinä pitänyt mitään tulla, tekevät hyviä levyjä. Jälkimmäisen kaltainen ihmeherääminen tapahtui myös Stone Temple Pilotseille. Kakkoslevy Purple (1994) ja sitä seurannut Tiny Music…Songs From The Vatican Gift Shop (1996) olivat hienoja retrohenkisiä rock -lättyjä, joista puuttui tyystin yhtyettä aiemmin vaivannut pullistelun ja turhan synkkyyden viljeleminen. Varsinaista juhlaa tässä valossa olivat Tiny Musicin sinkut Big Bang Baby ja Lady Picture Show, jotka muistuttavat että yhtye oli huomattavasti mainettaan parempi.

Parantuneesta tahdistaan huolimatta STP oli jo matkalla alaspäin. Suuri yleisö unohti bändin 90-luvun puolenvälin jälkeen tyystiin ja samoihin aikoihin vokalisti Scott Weilandin mielenkiinto huumeita kohtaan kasvoi vaarallisiin mittasuhteisiin. Weilandin yliannostukset, keikkailusta kieltäytyminen ja kissa-hiiri -leikki poliisin kanssa vähitellen hyydytti koko bändin toiminnan. Parin keskinkertaisen levyn jälkeen nelikko odotetusti ripusti soittimensa naulaan, kiitti ja kuittasi. Vaikka STP:n vuoksi ei kyyneleitä kannata ruveta tihrustamaan, lienee jonkinlainen lämmin muistaminen paikallaan - eli Thank You vaan teillekin.