Barbe-Q-Barbies: Borrowed Time

Dissonance

Helsinkiläinen Barbe-Q-Barbies julkaisi neljä vuotta sitten suoranaiseksi timantiksi osoittautuneen Driven-albuminsa, jolla alkuvuosien räkäinen garage sävyttyi melodisemman hard rockin kautta rikkaammaksi paletiksi. Samalla koko orkesteri, vokalisti Niki etunenässä, tuntui viimein löytävän oman paikkansa ja soundinsa rockin suuresta puutarhasta. Neljä vuotta on pitkä aika odottaa seuraajaa noin erinomaiselle pitkäsoitolle, mutta nyt neljännen studioalbumin aika on viimein koittanut.

Hieman turhahkon tuntuisen Intron perään kajahtava Diz-Funk-Tional on ensimmäinen napakymppi, vaikka enemmänkin garagesti kolisevassa kipaleessa ei niin paljon sitä saatekirjeessä mainostettua funkkia olekaan. Seuraava munaskuissa tuntuva isku on hieman myöhemmin kuultava Hangman’s Song, jolla viisikko onnistuu jälleen kerran luomaan rockin peruspalikoista jotain tuoreen ja ainutlaatuisen kuuloista. Eihän tässä pyörää uudelleen keksitä, mutta kun taika toimii muuttuu kaikki lyijystä lähtien puhtaaksi kullaksi.

Barbe-Q-Barbies rokkaa, rollaa, kimaltelee, voimapoppailee ja ehkä hiukan funkkaakin seuraavilla raidoilla, mutta vaikka Radio kutittelee ja On and On rouhii pohjoisamerikkalaisella rockpaatoksella, ei muita puhtaita ässiä löydy. Jälki on kuitenkin enemmän tasaisen vahvaa kuin tasaista, soundien ollessa juuri sopivan rouheat. Päätökseksi sijoitettu Borrowed Time tuo sitä kaivattua mojoa musiikkiin ja kovaa soitetulta mahtiballadilta kuulostava Made of Scars avartaa horisonttia entisestään.

Uusi albumi ei siis ole aivan Drivenin kokoinen jysähdys, mutta bändin kartoittaessa hiljalleen uusia suuntia, on Borrowed Time mitä loogisin askel matkalla kohti viidettä pitkäsoittoa.