Julkaistu: 21.05.2019
Arvostelija: Mika Roth
Upper Class Twat Tapes
Musiikin monitoimimies Lauri Sukanen on käynyt tutuksi mm. Mushmouthed Talk yhtyeen nokkamiehenä, mutta nyt herra on julkaissut ihka oikean debyyttisooloalbuminsa. Tuekseen Sukanen on saanut joukon oululaisia pitkän linjan rokkareita, eivätkä Riku Rousu, Mikko Heikkinen ja Matias Haataja ainakaan jätä johtajaansa pulaan.
90-luvun lopun ja uuden vuosituhannen alun hengessä soiva Thicker Than -albumi on äänimassaltaan mittava, oikeastaan jopa valtava. Brittibändien perässähän tässä pitkälti kuljetaan dramaattisuuden, massiivisuuden ja lievästi blues rock pohjaisen tummuuden värittäessä toimintaa selvimmin. Toki seassa on myös pientä Amerikan-meininkiä, mutta hallitsevampana juonteena vain parilla raidalla.
Äänivallit ovat siis säröisiä ja suuria, eivätkä kaikki biisit mielestäni hyödy moisesta korottelusta. Esimerkiksi tarttuvuutta tihkuva More Than Love kaahataan hätäisesti läpi, eikä kipaleen kelpo koukuille anneta mahdollisuutta kasvaa joksikin itseään suuremmaksi kokonaisuudeksi. Saman kohtalon kokee vain kaksiminuuttiseksi vedoksi kutistuva Cuddle, jolla Sukanen & Co. lähentelee virkistävästi Arcade Firen rokimpaa laitaa.
Positiivisemmassa laidassa Night jyrisee ylle kuin kitaravalleista rakennettu pommikonelaivue keskellä kiivainta ilmatorjuntaa, kun taas Ways murisee rauhallisemmin ja luo koskettimillaan vaikutelmaa 60-luvun dekadentista hengestä – ja ehkä hiukan protopunkistakin. Mielenkiintoinen on myös sisaruksiaan leppoisampi Deplove, joka lähes viiden minuutin mitassaan on albumin pituusmestari – eikä suinkaan turhaan.
Rock on nopea laji, mutta Thicker Than -kiekko uhkaa jo olla monissa kohdin Lucky Luken tapaan itseään nopeampi vetäjä. Antakaa siivuille nyt enemmän aika-avaruutta, tai sitten kannattaisi vaihtaa genreä pari naksausta äärimmäisempään suuntaan.
Mm. Mushmouthed Talk yhtyeen nokkamiehenä tutuksi tullut herra liikkuu soolollaan säröisen kitararockin maailmoissa.
(Päivitetty 21.5.2019)