Julkaistu: 03.12.2003
Arvostelija: Mika Roth
Relapse
Relapse on julkaissut eri artistiensa musiikkivideoista koostetun kokoelman joka tarjoaa 16 metallin makuista pätkää vuosien varrelta. Videoista seitsemän on tämän vuosituhannen puolelta, ja lopuistakin suurin osa on viime vuosituhannen viimeisiltä vuosilta. Mitään sen kummempia extra-materiaaleja levyltä ei löydy, ja päävalikossa on vaihtoehtoina vain joko soittaa kaikki biisit putkeen, tai loikata ’Video Selection’ puolelle, missä pikkuruuduissa pyöriviä videoita voi selailla. Täällä joka videosta saa myös esille inforuudun josta ilmenevät biisin- ja levynnimi, sekä julkaisuvuosi, lisäksi tarjolla on komean kokoinen kuva aina kyseisen levyn kannesta.
Pelin avaa stoner-trio High On Fire jonka Hung, Drawn And Quarteredin keikoilta ja kiertueelta koostettu kuvakollaasi on sangen onnistunut. Neurosis astuu seuraavana lyöjän paikalle Locust Starin keikkataltioinnilla, mikä antaakin hyvän kuvan tämän (kuulemma) äärimmäisiä livekokemuksia tarjoavan bändin lava-voimasta. Yhtä suurta äänivallia vahvistaa vielä mustavalkoinen ja rujon rakeinen kuva. Huomattavasti kaupallisempaan suuntaan purren kääntää Amorphis, jonka Divinity on edelleen biisi paikallaan. Tästähän se bändin nykyinen soundi lähti aikoinaan kehittymään, eikä aika ole vielä näykkäissyt palaakaan tästä yli neljä vuotta vanhasta pienoishitistä, tai sen videosta. Deathin makuista meloprogeaan tarjoileva Alchemist pistää kielen tiukasti poskeen First Contact videollaan, jonka kumiset space-miehet ovat kuin eräänkin Af Granin ohjelmista karanneita. Kappale itsessään on oikein mukavan tarttuva rypistys.
Unsane jää Sick biisillään hieman väliinputoajaksi, sillä yhtyeen raivoisa deathmätke ja halpisvideo ovat kumpikin tusinatavaraa. Luotettavaa jenkki-stoneria maalaismaisemilla ja Harlikoilla höystettynä tarjoilee Alabama Thunderpussy, ennen kuin Uphill Battle tuo viiden euron keikkavideonsa ruutuun. Mukavan tuhtia metalcorea, vaikkakin etenkin vokalisoijan yli-tyly karjunta pidemmän päälle puuduttaa. The Dillinger Escape Planin The Bullet Murden video antaa tyylinäytteen uudesta hardcoresta, jonka ultranopeaa raivoa ei voi mitata kuin richterin asteikolla. Tämän bändin keikalla on vaarallista seistä eturivissä... Jos mahdollista on Benümb vielä edellistäkin raaempaa räiskettä, sillä nyt h/c:n sekaan heitellään jo panssarivaunun keulan paksuista grindia. Video on täynnä hymyileviä poliitikkoja ja mellakoitsijoita pamputtavia poliiseja kaasunaamareissaan - kapina ei kuole koskaan. Ja kun deathmetallia kerran gore-pohjalta väännetään sopii Brutal Truthin rankkaakin rankempi Dead Smart erinomaisesti jonon jatkoksi.
Nu-metallille (ja vähän itselleenkin) vit**ileva Blood Dusterin Pornstorestiffi osaa tehdä rakentavasti pilaa pomppumetallin kliseistä, kun itse biisikin on tarttuvasti groovaavaa grind/metalcorea ei valittamista löydy. Lisäpisteet yhtenevän järjettömästä puvustuksesta. Today Is The Day kääntyy Pinnacle videollaan aika syvälle taiteen puolelle – oudosta hybridistä tulee mieleen industrial metallin keksinyt huuruinen Jim Morrison. Death veteraani Deceased nousee halvan näköisellä videollaan Elly’s Dementia eliittiin, sillä sävellys on aivan puhdasta takorautaa ja myös video osaa ammentaa voimansa yksinkertaisista ratkaisuista. Lätyn toinen Amorphis video Black Winter Day on genrensä klassikkona ansainnut paikkansa kokoelmalla, joten ei siitä sen enempää. Myös Neurosis on saanut toisen edustajan kokoelmalle, mutta mielestäni kolme vuotta tuoreempi Under The Surface ei yllä ensimmäisen vetäisyn tasolle. Viimeisenä tarjoillaan kokoelman vanhin raita, jo vuodelta 1993 peräisin oleva Dead Worldin The Machine, joka alun vierastamisen jälkeen löysi nopeasti paikkansa huippuhetkien joukosta. Depressiivistä, koneellista tuomiotaan hitaasti julistava kappale yhdistyy loistavasti ankeaan videoonsa joka keskittyy esittelemään tehdastyöläisiä harmaina massoina.
Tämä kokoelma on kerrassaan oiva lahjavinkki rankemman metallin ystävien kotona käyvän pukin säkkiin. Kappaleiden järjestys on loppuun asti mietitty ja näin kokoelmia usein vaivaava sillisalaattimaisuuskin loistaa poissaolollaan. Kokoelman hintakin on vielä mukavan kohtuullinen, ja niin kuvan- kuin äänenlaatukin vain parantaa jo entisestään hyvää hinta/laatu-suhdetta.
Kokoelmia koti-Suomesta ja suuresta maailmasta.