Riikkahoi: Superrakkautta

Luova Records

En voi sille mitään, että Riikkahoi on mielestäni mitä sympaattisin elektropop-duo. Laulaja-lauluntekijä Riikka Aho ja tuottaja Antti Silvennoinen eivät sinällään tee mitään kovinkaan uutta ja vallankumouksellista, mutta kaksikon tapa uuttaa menneestä jotain taianomaista nykyhetkeen on vain poikkeuksellista. Ja kyllähän se vaatii paljon, että antaa debyyttialbumilleen nimeksi ’Superrakkautta’ ja selviää moisesta vielä naarmuitta.

Jo aiemmin sinkkuina ilmestyneet Minkkejä, Superrakkautta ja Koirien kaupunki edustavat kiistatta biisinipun terävämpää päätä, tanssittavan, kaurismäkeläisen kerronnan ja fantasian limittyessä vuorollaan toisiinsa. Minkkejä oli avauksena mitä osuvin, mutta kyllä lopuista viidestäkin kipaleesta löytyy runsaasti aarteita niille, jotka osaavat viehtyä arjen pienistä ihmeistä.

Kenties yllättävin ja tarttuvin numero on Pöykäri, jonka tanssittava kulku ja über-tarttuva kertosäe vihjailevat hittikynän terävyydestä. Pelikonsolisoundeilla ryyditetty Rakettitiedettä on pikselinen ja lähes lastenlaulumainen tarina, jonka naiivius kolistelee jo uskottavuuden rajoja, mutta lopun ääni. Alakuloinen Erä-Emma toteaa arjen karuuden, mutta ei edes se haittaa että rahat on loppu - kaiketi.

Mistä on onni tehty ja kuinka tätä elämää oikein pitäisi elää? Arjen probleemia pyöritellään pirskahtelevien synien lomassa, mutta tarpeeton lohduttomuus – tuo suomalaisten ikuinen perisynti –vältetään mestarillisesti. Lisäpinnat vielä siitä, että arvioitavaksi saatiin turkoosi C-kasetti, minkä lisäksi albumi julkaistaan tietysti digi-palveluissa sekä CD-levynä.