Lambchop: This (is what I wanted to tell you)

City Slang

Kurt Wagnerin kipparoima Lambchop on hiljalleen liukunut yhä kauemmas ja kauemmas alku-uransa alternative country -genrelooshista. Vuonna 2016 ilmestynyt FLOTUS tuntui uhkarohkealta loikalta tuntemattomaan, tai pikemminkin mustaan tyhjyyteen, niin radikaalista siirtymästä oli kyse. Nyt kun pöly on jo aikaa sitten laskeutunut, asettuu tuore This (is what I wanted to tell you) -pitkäsoitto viimeisimmän edeltäjänsä luonnolliseksi jatkeeksi.

Paljon menneestä näyttää nostaneen kytkintä pysyvästi. Poissa ovat yhä folkahtavat taustat runsaine kitaroineen ja rikkaine perkussio/rytmi -pohjineen. Tätä päivää ovat Wagnerin vokooderilla maustettu laulu, jonka muokkaustaso vaihtuu biisistä ja tilanteesta toiseen, ja joka värittää koko albumin tunnelmaa. Onko tämä sitten hyvä vain huono uutinen? Vastaus riippuu kustakin vastaajasta, mutta omaan makuuni Lambchopin ’moderni’ kausi ei pärjää niille menneille kunnian päiville.

Wagnerin takana pääroolin saavat Ryan Norrisin elektroniset pohjat, Matt Swansonin muhevat ja vilkkaasti elävät bassolinjat sekä Tony Crow’n piano. Biisit ovat pääosin rauhallisia, päiväunimaisia kudelmia, joissa rennon ja kiireettömän tunnelman saavuttaminen tuntuu olevan tärkeämpää kuin perinteisten pop-rock koukkujen kuumeinen etsintä. Eli Wagner ja kumppanit eivät edelleenkään välitä tuon taivaallista alan ”säännöistä”.

Mitä satunnaiselle kuulijalle sitten jää käteen tästä elektronisakustisesta vokooderipoppailusta? Kuten todettua biisit ovat keskitempoisia, uneliaita, hitaasti kehittyviä ja oikeastaan kovin lähellä lähtöpisteitään pysyviä. Täydellistä musiikkia siis sunnuntain löhöilyhetkiin, mutta muuten jäin kaipaamaan touhuun hieman potkua – tai sitten vielä selvempää seestymistä.