Neiti Rubinstein: Eläköön kauneus

Omakustanne

Neiti Rubinstein on vielä sangen nuori, sillä ikää mittarissa on vasta reilun vuosikymmenen verran. Tuurissa perustettu rockryhmä on muodoltaan trio, mikä heijastuu ilmaisuun vimmaisuutena, romuluisuutta lähentelevänä suorakulmaisuutena sekä hikisenä suoruutena.

Kuten otsikotkin jo kertovat, tämä on suomenkielistä rockia, mutta ei niinkään perinteistä suomirokkia vaikka menneisyyteen onkin helppo piirtää yhtäläisyysmerkkejä. Päälle käyvän särösoundin aaltomainen vuoksi ja luode tuovat väistämättä mieleen Kauko Röyhkän äänekkäimmät vaiheet, jolloin nuori taiteilija oli löytänyt voimansa maasta, pohjoisesta ja ties mistä. Kysymyksiään esittävä Miksi sä Taina? lienee lähinnä pastissia, mutta toisaalta: biisi toimii, eikä kukaan voi varata itselleen jotain tiettyä itseilmaisun muotoa.

Onneksi kiekolta löytyy myös tuhti annos persoonallisempaakin vääntöä. Raskaamman möykkäämisen väliin pusertunut Väärin rakastuneet antaa alkupuolella pienen hengähdystauon, sekä siinä sivussa lyriikoillaan runsaasti pohdinnan aiheita. Onko rakkaudessa olemassa lopulta oikean ja väärän kaltaisia asioita? Sitähän se Shakespearekin jo aikoinaan taisi käsitellä töissään. Tekstillään häränsilmään napsahtaa myös suomalaisen miehenkörilään psyykettä luotaava Almodóvarin miehet, jolla mustin huumori puskee pisteliästä kukkaa.

Kaikki sanat arvataan sanoa siis ääneen, mutta Tekotaiteellista paskaa tullee ainakin jakamaan mielipiteitä. Sielun veljet teki toki vastaavaa kamaa aikoinaan, mutta edes Alangon poppoo ei osunut jokaisella tikallaan rakastavaisten silmiin. Lähellä rajaa tasapainoilee myös Laila K, jonka jimihendrixmäisessä rullailussa on silti kolhoa vetovoimaa. Trio pelaakin taitavasti ilmaisunsa rajallisuudella, kääntäen heikkoudet kelpo prosentilla eduikseen.

Eläköön kauneus -albumi on tavallaan kuin myyttinen Frankensteinin hirviö. Tikit ja pultit ovat nähtävissä, kasaamistyön jättäessä rujoudessaan paljon toivomisen varaa, mutta siinä on samalla runsain mitoin alkuvoimaista ihmeellisyyttä.